(English follows after I have time to translate this…)
No niin, on pidempi aika uutisten välillä kuin koskaan olisin osannut kuvitella. Miksi? Vanhassa työpaikassani minulla oli mahdollisuus tehdä tutkimusta työaikana öisin, ja niin minulla oli aikaa sukututkimukselle siinä vähintään 30-40 tuntia per viikko ja lisänä vapaa-aika. Nyt, uuden työn saatuani olen onnellinen jos minulla on aikaa edes 3 tuntia kolmessa kuukaudessa. Vapaa-aikaa ei ole, muuta kuin joskus viikonloppuisin. Joten minun suku-tutkimukseni loppui käytännössä siihen.
Lupasin kuitenkin seuraajilleni kertoa mitä sain selville Odensen yliopistolta ja muista paikoista, sekä Herra Åbergiltä, ja lupaukseni aina pidän. On niin harmillista että aikani on leikattu niin lyhyeen, tämä tutkimus polttaa mielessä, ja olemme niin lähellä vastauksia että huimaa.
Valitus siihen, teen mitä voin sillä ajalla mitä minulla on käytössä. Me kaikki voimme avittaa tämän kanssa, ja minä tietysti voin olla yhteydessä eri laitoksiin ja muihin kohteisiin täällä päässä maailmaa, siihen on toki aikaa silloin tällöin ja käännän tanskaa, englantia ja ruotsia yhtä kätevästi suomeksi, näin me kaikki saamme suurimman mahdollisen tuloksen tutkimuksista.
Miksi Odensen vastaus oli se valoisin, käy selville kun ensin käymme lävitse mitä muut museot vastasivat kysymyksiini ja miten nämä kohteet piti sitten hylätä, ainakin toistaiseksi. Otin yhteyttä Porvoon museoon, seuraavilla kysymyksillä: “ Kuulin huhuja että Sipoon ja Porvoon linnoitukset tulivat rakennetuiksi noin 1200 luvulla ja siellä olisi ollut tanskalaisia mukana, joko kirkonmiehinä, tai ritareina. ( ritari Oluf Bille )
Mitä minä toivoisin tietää on se, että onko tarinassa perää? Mistä voisin saada varmuuden, onko mitään kirjallista säilynyt niiltä ajoilta? Miksi minua kiinnostaa on se, että sukuni tuli suomeen juuri Tanskasta, ja suurin osa sukua oli suurmiehiä ( aatelisia) tai sitten kirkonmiehiä, kaksi ollut Lundin arkkipiispana ja Århusin ja Odensenkin jos muistan oikein, katolisen kirkon miehiä, siis. Kyseessä on Bille/Bilde ja Danske, kaikki samaa perhettä he vain pitivät rinnakaisena tuota ‘Danske’ nimeä osoittaakseen alkuperänsä.
Turussa kyseinen perhe on kirjattuna jo 1353, ensimmäinen merkintö heistä ja jo silloin oli eräs Niels Danske ” som häradsfogdens godeman vid tinget i Åbo, den 20.1.1353”. Hän oli jo silloin paikallisen ulosottoviranomaisen edunvalvoja, hyvin integroitunut siis, ei ihan uusi maahanmuuttaja moisia töitä saa. Kaikki vinkit ja apu olisi todella tervetullutta!”
Vastaus Porvoosta: ”Hei, Porvoon Linnamäen ja Sipoon Sibbesborgin linnoitukset on rakennettu keskiajalla, todennäköisesti 1300-luvun alkupuolella, Ruotsia hallinneen saksalaisen kuninkaan Albrekt Mecklenburgilaisen toimesta voutilinnoiksi. Toisin sanoen ne ovat olleet hallintolinnoja, joiden tarkoitus on ollut valvoa kuninkaan etuja maassa ja mahdollisesti myös huolehtia veronkannosta. Porvoon Linnamäen varhempi historia liittyy muinaislinnojen kauteen esihistoriallisen ajan lopulla, jolloin se oli osa Suomen itärajan puolustus- ja pakolinnaketjua. 1300-luvun linnoitussarjaan itäisellä Uudellamaalla kuuluu vielä Porvoon itäpuolella Pikku-Pernajanlahden rannalla sijainnut Husholmen, jota on epäilty myös ns. vitaaliveljesten tukipaikaksi. Todennäköisesti kuningatar Margareetan määräyksellä 1390-luvulla hänen edeltäjänsä aikana rakennetut linnat ja linnoitukset hävitettiin. Varhempi tutkimus oletti mm. Linnamäen tulleen rakennetuksi tanskalaisten toimesta, mutta tämä teoria on sittemmin hylätty.”
Hän lisää seuraavassa kirjeessä:” Hei, vielä hieman tarkennusta ja lisäystä Porvoon Linnamäen historiaan. Albrekt Meckenburgilainen hallitsi Ruotsia 1300-luvun puolenvälin jälkeen eli voutilinnakausi ajoittuu hieman myöhemmäksi kuin edellisessä viestissä mainitsin. Linnamäen vaiheisiin saattaa kuulua myös aika 1200-luvun loppupuolella. jolloin Ruotsi vahvisti asemiaan Suomen alueella, tosin ruotsalainen uudisasutus levisi Uudellemaalle vasta 1300-luvun taitteessa. Eli Linnamäen historiassa saattaa löytyä kolmekin aktiivijaksoa: muinaislinnakausi esihistoriallisen ajan lopulla, Ruotsin laajeneminen itään 1200-luvulla ja saksalaisen voutihallinnon aika 1300-luvun puolenvälin jälkeen.”
Ystävällisin terveisin
Merja Herranen
Museonjohtaja
Sitten, otin yhteyttä ruotsin puolelle Skåneen jossa olen asutkin 8 vuotta aikanaan. Vramin kirkko ja kotiseutuyhdistys oli innoissaan ja valmis auttamaan, ja he ovat kirjoittaneet artikkeleita Bille perheestä, ja heidän Billesholm Billet ovat Allingegårdin Billejä…ja suku kuulemma on kuollut. Ehkä näin on, toivon pääseväni käymään tuolla oletetun suvun ( huom: ei ole 100% varmaa että meitin Danske/Bille suku on niin kuin on esitetty joissain sukupuissa. SIKSI me teemme tätä tutkimusta ollaksemme joku päivä aivan varma puoleen tai toiseen. Mutta hauskaa tämä on…) kotipaikassa, ja otinkin yhteyttä Ringstedin museoon ja sain pinkan todella vanhoja otoksia vanhoista kirjoista joissa mainittiin kyseinen tila, ja missä se on muinoin sijainnut. Enemmän siitä joku toinen päivä…sillä samat tekstit löytyy historian kirjoistakin.
Joten, mennäänpä siihen Odensen Yliopiston vastaukseen. Asia oli se, että Suomen Katolisen kirkon ja Helsingin yliopiston mielestä ei ristiretkiä tehty suomeen muuta kuin Ruotsin toimesta kerran tai kaksi. Me kaikki nyt tiedämme että ‘ristiretket’ olivat tekosyitä hyökätä suomeen. Tanskan katolinen kirkko kuitenkin oli eri mieltä, ja postitin linkkejä joita he antoivat, Norjan kielellä, mutta kuitenkin ja sieltä löytyi monia mielenkiintoisoa asioita. Tässä vastaus ja linkki: Se her: http://www.katolsk.no/biografier/historisk/hfinland
Med Venlig Hilsen / Yours sincerely
Keld Dahlwad
Arkivar og bibliotekar / Archivist and Librarian
Katolsk bispekontor / Catholic Diocesan office
Gl. Kongevej 15
1610 København V
Näiden ristiretkien ajankohta ei meitä paljoa auttanut, tarvitsimme vielä ikaisemman ajankohdan jotta Billen saapuminen ( ensimmäisen Billen) suomeen voisi olla yksissä historian kirjojen kanssa.
Tässä se mitä Odense vastasi.. ( tulee mainita että kun katolinen kirkko ei itse löytänyt tyydyttävää vastausta, otti Niels Messerschmidt, Informationschef, Den katolske Kirke i Danmark yhteyttä Lektor Sebastian Olden-Jørgensen fra Saxo Instituttet joka puolestaan kirjoitti Odensen yliopistoon. Näkee, että tanskalaiset eivät luovuta helpolla kun on mahdollisuus autta toista pohjoismaata! Nostan hattua!)
Minun kysymykseni: “I have a question that only Catolic church can answer: where I need to ask, or who I need to ask to find out who left to Finland to crusade – to turn Finland into Christianity around the time after Absalon? We know that Danish priests and maybe Bishops came to Finland, and even built castles there around 1200 and earlier, to 1300. There was even this ‘Ex Tuarum’ letter from Vatican about Finland. Its really important to me to find out, we have in Finland possible descendants of Bille family, who can sport countless priests and many Bishops and Arch-bishops in Denmark/Skåne during history.”
Vastaus oli: “Dear Freya Lindahl,
The history of Danish families in Finland is certainly a topic that needs further investigation – all too little have been done about it, probably because so few know all the necessary languages, including Latin and Finnish. However, the sources from 13 and early 14 century do not mention any Danish names or any activities in Finland. A few placenames may probably be of Danish rather than Swedish origin, Danish annals mention a Danish expedition/crusade to Finland in 1190ies, and Danish history writing in late 13th century include Finland in the sphere of interest of Danes – but nothing concrete. All other sources tell that the crusades in the 12 and 13 century to Finland were undertaken by the Swedish kings.
This leaves the question when the Bille family came to Finland, and from where. I am no specialist in that family, but it is my impression that it became really important in Denmark and in the Nordic context in the 15 and 16 century, and they may have come as part of the politics of the Kalmar Union.”
Kind regards
Kurt Villads Jensen
Kurt Villads Jensen
Dr. Phil., Chair of the Medieval Centre
University of Southern Denmark
Campusvej 55, DK-5230 Odense M
Denmark
Ok, no niin siis ala ei ole tutkittu. Ainakaan tarpeeksi.
Mutta vuosiluku on se jota etsin. Se käy järkeen ja osittain voisi selittää miksi ensimmäinen Suomen historiankirjoissa mainittu Bille oli jo hyvin asettunut Turkuun. Asiaa tukee myös se mitä sain esille haastateltuani Herra Åbergiä. Katsokaas, tanskalaisille oli tärkeää että heidän alkuperänsä oli nimessä mukana ulkomailla. Ne, jotka pystyivät esittämään synnyin-tilansa, tekivät niin, ja ne jotka joko olivat syntyneet suomessa/muualla, eivät voineet niin tehdä, mutta he pystyivät lisäämään nimen Danske. Bille ja Danske olivat kylki kyljessä, ja kun ajattelee ajan oloja, se käy järkeen: parempi mainostaa olevansa tanskalainen ja kuin että väestö luulee sinua ruotsalaiseksi. Asia kuitenkin nopeasti kääntyi yhtä vastaan, kun Bille teurasti suurimman osan ruotsin aatelissuvuista Tukholman verilöylyssä.
(Claus Bille (ca. 1490 – 4. januar 1558 på Lyngsgård, Skåne) til godserne Lyngsgård, Raabelev, Vandaas, Allinde og flere andre godser var en dansk ridder og rigsråd.
Han var af den uradelige slægt Bille som søn af rigsråd Steen Basse Bille og Magrethe Clausdatter Rønnov, og han var bror til ærkebiskop Torbern Bille. Han deltog i Stockholms blodbad og stod sammen med Søren Norby for arrestationerne af den svenske adel.Frederik den 1.’s regering satte pris på Claus Bille, og Billeslægten fik i denne periode større politisk magt og indflydelse end nogen anden. ]
Kannattaa olla kriitinen siitä mitä lukee…suomalaisessa wikipediassa sanotaan näin: ”Mestauksia jatkettiin 9. marraskuuta, jolloin myös monia tuomittujen palvelijoita teloitettiin. Surmansa sai kaikkiaan 80–100 ihmistä. Mestattujen ruumiit ja Sten Sturen haudasta kaivettu ruumis poltettiin roviolla. Sitä pidettiin ainoana mahdollisena hautaustapana kerettiläisille. Verituomiot ulotettiin myöhemmin muuallekin. Suomessa niistä huolehti Hemming Gadh”…. kun taas tanskalaisessa lukee seuraavasti:
”Henrettet senere [mestattu jälkeenpäin]
Kaksi ihan eri asiaa, eikö?
Tässä suomalainen linkki Tukholman verilöylyyn: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tukholman_veril%C3%B6yly
Ei ihme että juuri siihen aikaan Bille/Danske otti käyttöön sotilas nimen Åberg…varmaan paremmat mahdollisuudet säilyä hengissä ruotsin omistamassa maassa…tämä siis vain omaa ajatteluani.
Ihmettelin miksi jotkut tosiaan käyttivät joko Bille til Solbjerg : tai vain Danske. Herra Åberg sanoi että hän uskoo Billen tulleen suomeen ei vain kerran, muuta monia tuli eri paikoista ja eri aikoina – eri vuosisatoina. Tämä on jotain mikä käy järkeen. Jos ihmisen nimi on vaikkapa Jon Bille til Solbjerg, hän tulee silloin Jyllannista, Billejen Solbjerg nimiseltä tilalta joka tosiaan oli olemassa…ja jos on vaikkapa on Thor Bille til Allingemang, se sijaitsi Själlannin saarella, Bille suvun perustila. Skånella oli oma Bille kantansa, ja niin taisi olla Fyn’illäkin. Niin paljon tutkimusta…..
Sitten pieni raportti Jukka Nikulalle, joka on minua ja tutkimustamme tukenut silmittömästi : Åbergillä on suora isä-linja DNA tutkimuksessa. Minulla ei ole samanlaista onnea, minulla on niin sanottu sekalinja. Miten minä voin ottaa DNA tutkimuksen? Vai onko se edes mahdollista? On vain 2 sukupolvea joka puuttuu Åbergin ja Bent Billen yhteisestä tutkimuksesta…enempää en saanut tietoja siitä asiasta. Hyvin mielenkiintoinen juttu on se, että hän kertoi Solbjergin liittyvän Kööpenhaminaan…ja tämä on jotain mitä minun pitää tutkia lähemmin, sillä ainoa Bille suvun suurista tiloista joita tunnen on Jyllannissa nimeltä Solbjerg ( Päivölä suomessa).
Toinen asia joita hän valotti on se, että Bille suku käytti suomessa vaimon nimeä sukunimenään joissain tapauksissa. Miksi? Hämätäkseen ruotsalaisia? Kun kysyin mitä hän tietää vaakunan villimiehestä, osoitti hän Lappeenrannan suuntaan, ja Pernajaan. Voiko joku tutkia tätä siellä suomessa?
Kysyin tietysti myös miten sukupuu on saatu rakennettua ja yhdistettyä, sekä miten on Nilsistä je Pederistä taaksepäin? Hän ei hyvin sitä muistanut, ei ole tehnyt tutkimusta vuosiin, mutta vain 2 sukupolvea on hänen ja Bentin väliltä kateissa. Asiaa kannattaisi tutkia.
Herra Åberg haluaisi myös seurata meitin ristiretki tutkimusta, se on alue jota hän tai Bent eivät kattaneet. Siinä taasen yksi asia jossa tarvitsemme apua sieltä suomesta päin – joku jolla on aikaa ja taitoa. Minä autan käännöksissä jos tarvii.
Siitä DNA tutkimuksesta sen verran, että siellä tutkittiin haplo ryhmä I1 ja testin tehnyt yhtiö on Finland projektissa mukana. Åberg suositteli että jos ottaa testin, kannattaa ottaa se kallein. Mutta kenen kanssa minun kannattaisi mokoma testi tehdä? Ideoita?
Ensi kerralla kirjoitan joko siitä miten jäljitin paikkojen nimiä ja mitä kotiseutumuseot tietävät asiasta…mielenkiintoista asiaa! Tai sitten kirjoitan mitä löysin Lindholmien suvusta. Aika kun on rajoitettu. Joululomalla ehdin sitten enemmän naputtelemaan ja silloin tuleekin tekstiä! Jätän tämän Bille jutun sivummalle kunnes tulee taas uutisia puoleen tai toiseen ja keskityn Lindholm, Sevón ja Lindahl sukuun. Bom’ien asiassa olen ajautunut solmuun.
Tässä kuva minusta ja Herra Åbergistä, istumme Lohjalla kahvilamuseossa. Minusta meissä näkyy sukulaisuus, katsokaapa vain suitamme…olen aina ollut ärsyyntynyt siitä miten alasuupieli taipuu sisäänpäin vasemmalla puolella, mutta niin se tekee Åbergillakin. Sattumaa vai toiveajattelua? Sukuvika vai tuuria? XD
Viimeiseksi toteamus että Kööpenhaminassa on kuin onkin paikka nimeltä solbjerg…itse asiassa se on keskellä Köpistä, ja paikka on kukkula jossa oli aikoinaan kylä sillä nimellä. http://www.solbjergkirke.dk/solbjerg-kirkes-historie Nyt pitää sitten ihmetellä josko Bille til Solbjerg oli täältä vaiko Jyllannista? Laitan silti panokseni Jyllantiin. Tässä alla otos Solbjergin ja Fredriksbergin historiasta ja siinä kerrotaan miten Solbjergillä on ainakin 3000 vuotinen historia ja että sekä solbjergin maalaiskylä että Nyby niminen kylä poistettiin kuninkaan linnan tieltä ja näin paikka sai nimekseen Frederiksberg. Kukkula jakaitui kahtia kun tie Roskildeen rakennettiin ja se toinen puoli sai nemkseen Valby Bakke. Nykyisin paikalla on tuo linna ja sen iso puisto, sekä toinen puisto Valbyn puolella, ja Eläintarha.
Ja sitten Solbjerg Jyllanissa:
Ja sitten lopuksi linkki suomalaiseen Ex Tuarum asiaan. Mitä, uppiniskainen kansako olemme, ja kidutmme katolisia pappeja? joo juu………..kai vähän………. http://fi.wikipedia.org/wiki/Ex_tuarum