Mielipide apua tarvitaan

Nyt olen törmännyt kisaiseen sukututkimus kysykseen jonka ratkaisemiseksi tarvitsisin teidän kaikkien apua ja mielipiteitä. Selitän ongelman niin lyhyesti kuin mahdollista ja tuon esille tarvittavat linkit ja niin edelleen.

Löysin Genealogian suku forumista aiheen joka koskee minua ja kaikkia Gustaf Sevonin jälkeläisiä, tai ketä tahansa joka tykkää mysteerin ratkaisemisesta. Löysin samoihin aikoihin pienen kertomuksen kyseisestä Gustafista ja hänen vaimostaan, kirjoittaja on Marjatta Pulkkinen.

Ongelmani on tämä: me kaikki olemme etsineet Gustaf Sevonin (s. 1722 – Dec 24 1789)

vanhempia ja ainakin kaksi tulosta on nyt esillä. Sukuforumin ja Pulkkisen käsitys.

Tästä voit lukea Pulkkisen kertomuksen joka on elävästi kirjoitettu ja lumoava.

Sepän perheen tarina

(avautuu tai latautuu PDF muodossa)

Se antaa todella hyvän kuvan tuon ajan sepän elämästä ja lukija voi kurkistaa menneisyyteen ja sen paikkoin vaikeaan elämään. Ainoa asia joka minua törkki on hänen tuloksensa Gustavin syntyperästä. Tässä lainaus niille jotka eivät jaksa ladata tuota PDF juttua:

***

“Pitäjänseppä Gustaf Sevónilla oli paja Espoon Karfvasbackassa. Hän oli työskennellyt paikalla koko Espoossa oloaikansa vuodesta 1758, jolloin hän 35-vuotiaana kisällinä muutti nuoren morsiamensa Hedvig Dictoniuksen kanssa paikkakunnalle.

Isovihan aikaisia kirkokirjoja ei ole olemassa, joten Gustafin elämäkertatiedot ennen Espooseen muuttoa ovat arvailujen varassa. On kuitenkin todennäköistä, että Gustaf oli kotoisin Perniöstä, missä hänen isänsä oli Sevónin kartanon palkollisena. Kun Gustaf lähti maailmalle, oli hänellä oltava sukunimi. Yksinkertaisinta oli ottaa kartanon väen nimi omaksi nimeksi, ei se ketään haitannut. Niin tekivät monet muutkin lähtijät. Todennäköisesti Gustaf on sukunsa ensimmäinen Sevón!

Sepän opin Gustaf oli saanut oppipoikana jollakin mestarilla. Lähellä oleva Kosken ruukki varmasti tarjosi työpaikan monelle sepän sällille. Kosken seurakunnan tiedoissa ei Gustafia kyllä ole mainittu.

Kosken rautaruukki oli toiminut jo vuodesta 1679. Se kuului Kosken kartanoon, ja antoi työn ja toimeentulon kymmenille käsityöläisille. Ruukki oli oma yhteisönsä, jolla oli oma seurakuntakin, oma saarnaaja ja kirkko. Myös Hedvigin isä ja vanhemmat veljet olivat kaikki vasaraseppiä, kuten jo edesmennyt isoisäkin.”

***

Sitten tulee lainaus Mikko V:n kirjoituksesta Forumilta:

***

“Mikko_V

Lupasin Dictonius-ketjussa kertoa arveluitani Espoon sepän Gustav Sevonin sukujuurista. Avataan tästä aiheesta nyt siis oma ketju.
Wilskmanin teoksessahan hän jää ”oman sukunsa kantaisäksi” ilman selkeää kytkentää Paimiosta kotoisin olevaan Sevonin pääsukuun. Nyt minulla ei ole Wilskmanin teosta tässä edessäni, joten tämä menee nyt hiukan ulkomuistista, korjatkaa jos muistin väärin.

Sieltä pitäisi löytyä Ernest Sevonin ja Sofia Torstintyttären perhe, jolla oli täksi Gustaviksi sopiva poika. Ernest Sevon oli Kiskon kappalaisen poika, joka meni naimisiin Perniön Saaren rusthollin lesken Sofia Torstintyttären kanssa n. 1725. Gustav-niminen poika syntyi n. 1726, häntä tosin ei mainita Perniön syntyneissä. Koska Saaren peri Sofia Torstintyttären edellisen miehen suku, Ernest joutuu lähtemään Saaresta v. 1739. Gustav kuitenkin näyttää rippikirjojen mukaan jäävän sinne kunnes lähtee 1740-luvun loppupuolella ensin Kiskon Ylettylän Karaan, palaa sieltä Saareen ja lähtee sitten taas pois. Perniön rippikirjan 1748-55 sivulla 100 merkinnät ovat toki epäselviä, mutta Gustavin (5. rivi ylhäältä) kohdalla mainitaan mielestäni selvästi ”Bruket”. Koska Saari on varsin lähellä Kosken ruukkia, olisi mielestäni uskottavaa, että Gustav olisi lähtenyt juuri Kosken ruukille, jossa olisi sitten tutustunut tulevaan vaimoonsa Hedvig Dictoniukseen.

Perniön edellisen rippikirjan (1741-47) sivulla 114 Halfbror Gustav Ernestson näkyy paljon selvemmin.”

Ernest Sevon

***

Lisää potkua tuo asiaan toinen forumin käyttäjä, samasta sivusta:

***

“P-L H

05.10.15, 00:01

Hei

Onko tästä muuttotiedosta mitään hyötyä. Ernest Sevon on ollut
Tammisaaressa kartanonvoutina ja muuttanut sieltä Tenholaan.

kuva 18
Gårds fougden Ernest Sevon ifrån Ekenes hit till Tenala, …….
…. bevis ifron sacel … dat 21.10.1746 …… hos hr Lut. Hästesko på
……… gården ….
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5669586

t. Pirkko”

 

***

Tarkastin linkin jonka Pirkko laittoi ja tottahan tuo.

Asia on niin ettei aina voi luottaa kirkonkirjojen vuosilukuihin, olen sen itse katkerasti moneen kertaan kokenut, joten Gustavin täsmällinen syntymä aika voi heittää muutaman vuoden.

Nyt ongelman ytimeen:

Pulkkinen sanoo:” On kuitenkin todennäköistä, että Gustaf oli kotoisin Perniöstä, missä hänen isänsä oli Sevónin kartanon palkollisena. Kun Gustaf lähti maailmalle, oli hänellä oltava sukunimi. Yksinkertaisinta oli ottaa kartanon väen nimi omaksi nimeksi, ei se ketään haitannut.”

 

Perniön Saaren tila kuului Sofia Torstintyttären entisen miehen suvulle, ei Sevoneille. Ja jos Kiskon lappalaisen poika pystyy Sofian naimaan, tuskin hän on silloin palkollinen? Vaikka olisi, ainoa Sevon tuolla kartanolla oli juuri Ernest Sevon. Eikö vaan? Ernest Sevon lähti siis Tammisaareen ja toimi siellä tilanvoutina. Taas tulee mieleen että tuskin palkollinen sellaisia toimia saa. Hän muuttaa Tenholaan kun taas poika Gustav hakee sepän sällin toimia Kosken Ruukilta ja jos katsoo karttaa niin ruukki sijaitsee lähettyvillä: Saarenjärveä seurataan pohjoiseen ja kun joki nousee siitä, seuraa sitä ja tulet ruukille.

**

Juhan sukusivuilla kerrotaan seuraavasti:

Juhansuku

“Taulu 20

IV. Johan. Syntynyt 1709 Perniö,Saari. Kuollut 1761 Perniö,Saari. Rusthollari. Perniön Saaren Isotalon rusthollari isäpuolensa Ernest Sevoniuksen jälkeen – syntymä ja kuolinaika Perniön rippikirjasta 1756-62. Isä Taulu 40. Äiti Taulu 41. –Puoliso Maria. Syntynyt 1694. Kuollut 16.09.1761 Perniö,Saari. Taulu 21.

Isac. Syntynyt 26.09.1737 Perniö,Saari. Kuollut 18.08.1803 Karjalohja,Särkijärvi. Rusthollari. Taulu 10. “

**

Siis Johan Johanssonin isäpuoli oli rusthollari ( Ernest), eikä mikään palkollinen. Johan oli Gustavin puoliveli siis, ja vanhempikin.

Mitä te muut sanotte? Onko mahdollista että Ernest Sevon oli Gustavin isä, vai tuetteko ajatusta että Perniön Saaren rusthollin omistaja oli myöskin Sevon ja Gustav otti hänen nimensä? En ole lukenut Sevonin kartanosta….mutta ainahan kaikki voi olla mahdollista. Tahtoisin vain saada jonkinlaista osviittaa kokeneemmilta sukututkijoilta ja muilta asiasta kiinnostuneilta. Älkää ujostelko, vaan kirjoittakaa mielipide ja syy miksi tulitte juuri siihen tulokseen. Se auttaisi paljon ja jo etukäteen suuri kiitos!

 

P.S päivitys 16.2-16

Huomasin juuri kun selaan Myheritage sivuilla Dictoniuksen sukupuutani,

Lindahl-Bom-Sevon sukupuu

että miltei kaikki Dictoniukset ovat syntyneet Tenholassa. Siksi siis Ernest Sevon muutti sinne Tammisaaren jälkeen? Tuli vain sellainen ahaa-elämys. Hän muutti siis poikansa vaimon suvun lähettyville, samaan kylään, lähelle poikaansa ja lapsenlapsiansa. Sattumaa? Tuskin.

Sekin, että nuori Gustav valitsee kaikista paikoista sen ainoan jossa Ernest Sevon ja hänen sukunsa on syntynyt, lähteäkseen työn/kisällipaikkaa saamaan, on aika kertovaa. Ja se että tämä samainen Gustav menee Kosken ruukille, on minusta liian paljon ollakseen kaikki vain sattumaa. Auttakaa mielipiteillänne!

 

 

 

Alkuperä/Origins

(this is not ready yet…will write it ready later…)

 

Sevón leads us to Dictonius kin and also to Bille and Danske lineage. This is interesting because Bille is here in Denmark one of its ancient noble families ja we are its descendants through its Skåne lineage: Bille Basse. Down here a link to Bille website and if translations are needed, let me know in a comment.

Link: Bille sivustot – Bille site this link takes its sweet time to load..

Then I’ve done direct bloodline here down because I havent had time to move all information to our family tree in Myheritage. I haven’t found this bloodline by myself, no, this is a work of many researchers. Im in middle of another kind of research when it comes to bring forth and further investigate this done work: I’ve contacted Bille family here in Denmark and other folk who can be helpful in finding out why the first Bille came to Finland and who was it.

I’ve got a huge amount of new info and I will update all of them during the summer…it will knock your socks off!

By klicking images you can get them larger. You will also notice the many other noble family coats of arms…I will tell about them, also later.

Suomeksi:

(tää ei ole valmis vielä, jatkan myöhemmin…)

Sevón johtaa meidät Dictonius sukuun ja myöskin Bille ja Danske sukuun. Tämä onkin mielenkiintoista jo senkin vuoksi että Bille on täällä tanskassa yksi sen ikivanhoja aatelissukuja ja me olemme sen Skånelaisen sukuhaaran jälkeläisiä: Bille Basse. Tässä linkki Bille sivuille, jos tarvii kääntää, niin jätä komentti niin kääntelen.

 

Linkki: Bille sivustot – Bille site se vie aikansa lataa…

Sitten olen tehnyt suoran verilinjan tähän alle koska en ole ehtinyt siirtää kaikkia tietoja sukupuuhumme Myheritagessa. Itse en ole tätä linjaa löytänyt, vaan tässä on monen tutkijan työn tulos. Minä olen keskellä toisenlaista selvitystä mitä tulee tämän upea työn jatkamiseen: olen ottanut yhteyttä Bille sukuun täällä tanskassa ja sellaisiin henkilöihin jotka voivat auttaa selvittämään miksi ensimmäinen Bille tuli Suomeen ja kuka se oli.

Olen saanut selville aikamoisen kasan uutta tietoa ja päivitän tietoni kesän kuluessa. Se jymäyttää sukat jalasta!

kuvia klikkaamalla saat ne suuremmaksi. Huomaat myös monet muut vaakunat ja niistä kerron myöskin tuonnempana.

 

Pinkin linjan alla ovat ne jotka ovat suurella todennäköisyydellä elossa, tämän päivän sukupolvet. Minun on siellä vain malliksi. tyttäreni S.E.Lindahl pitäisi olla siellä myös.

Under the pink line are those who are most likely still alive, the present days generations. Mine is there just for example. My daughter S.E. Lindahl should be there too.

Eric Bom ja muut liukkaat luikurit

 

Jos Elias Bom oli hankala jäljittää ja etsiä se oikea heistä, isänsä tuottaa suurempaa päänsärkyä ja kun tulokset kaikista heistä putkahtaa näytölle, se tehtävän suuruus melkein liikaa. He kaikki asustivat melkein samalla seudulla ja maakunnassa, ja jopa samassa kylässä oli monta. Vaimojen nimet ovat erilaisia mutta kun vuosilukuja katselee, epäily siitä että jokunen on kupsahtanut ennen aikojaan ja Eric poika on nainut uudelleen…ilman että siitä on mainintaa kirkonkirjoissa…jotka luultavasti on palaneet tai kadonneet, tai hän on muuttanut ahkeraan ja siksi on noita maatyöläisiä niin vaikee jäljittää, sotilaita samoin. Varsinkin kun sotilas voi olla myös torppari.

Porukka oli siihen aikaan myös sikiäväistä sakkia, lapsikatras oli useinkin siinä 7-12 nuppia/perhe…ja nimien annossa ei ollut mielikuvitusta ollenkaan, ja saman nimisiä lapsia oli tuhka tiehään saman sukunimen kantajilla.’Mutta, mainittakoon että olen onnekas siinä mielessä että meidän suvulla OLI sukunimi, kun suurin osa nimistä kirjoissa oli jonkun poika tai tytär…ja kun sitten putkahti esiin kaikkien eerikinpoikien ja matityttärien keskeltä Sevón tai Dictonius tai Bom, on helppoa jäljittää heitä. Jossain määrin helppoa jos he eivät olisi muuttaneet niin usein.

Suurin osa meitin suvusta on keskittynyt Tenhola-Loppi-Espoo kulmion sisälle. Mietityttää mistä nuo palkkasoturit ovat kotoisin.

Family Search’issä kun pengoin, tajusin murskaavasti että Eric Johan Bomeja on sivuttain! Jotain versioita siis hänen nimestään, ja mistä tietää milloin nimi on muunnos kun joku pappi on kuullut nimen väärin tai jotain? Sivuttain eri vuosina syntyneitä Eerikkejä on niin monta että jo nyt näkymä lannistaa.

Mummoni tosiaan kertoi että sukua on karjalassakin, joten kaipa se on hyvä paikka aloittaa selvittämään jospa siellä syntynyt Eric on se etsimäni. En tiedä muutakaan keinoa Asian selvittämiseksi, jostain se on aloitetava. Päivitän asiaa kun jotain konkreettista tapahtuu ja katsotaan miten tässä käy.

Toisaalta, ruotsin vallan ajalla Ruotsi ja Venäjä olivat sodassa jatkuvasti, ja ruotsin kuningas palkkasi sotilaita muista maista, siksi voisi olla järkevääkin aloittaa Viipurista. Karjalasta kajahtaa, sanotaan. Minun puolestani saisi oikeen jymähtää niin että harmaa peruskallio jytisee liitoksistaan.

Sukunimien muutokset.

Rakas lukija, ihmettelet varmaan miksi Bom sukunimi ei ole yleinen. Suomalaiset muuttivat sukunimiään suomalaisiksi 1906 alkaen oikein urakalla kun kansalliskuume raivosi ja silloin hävisivät suurin osa Sevóneista, Bomeista ja Dictoniuksista ja jopa Lindahleista ja Lindholmeista. Ikävä kyllä. Tilalle tuli Oksasia ja muita. Sukututkijalle tämä tietysti tuottaa lisää vaikeutta.