Nyt olen törmännyt kisaiseen sukututkimus kysykseen jonka ratkaisemiseksi tarvitsisin teidän kaikkien apua ja mielipiteitä. Selitän ongelman niin lyhyesti kuin mahdollista ja tuon esille tarvittavat linkit ja niin edelleen.
Löysin Genealogian suku forumista aiheen joka koskee minua ja kaikkia Gustaf Sevonin jälkeläisiä, tai ketä tahansa joka tykkää mysteerin ratkaisemisesta. Löysin samoihin aikoihin pienen kertomuksen kyseisestä Gustafista ja hänen vaimostaan, kirjoittaja on Marjatta Pulkkinen.
Ongelmani on tämä: me kaikki olemme etsineet Gustaf Sevonin (s. 1722 – Dec 24 1789)
vanhempia ja ainakin kaksi tulosta on nyt esillä. Sukuforumin ja Pulkkisen käsitys.
Tästä voit lukea Pulkkisen kertomuksen joka on elävästi kirjoitettu ja lumoava.
(avautuu tai latautuu PDF muodossa)
Se antaa todella hyvän kuvan tuon ajan sepän elämästä ja lukija voi kurkistaa menneisyyteen ja sen paikkoin vaikeaan elämään. Ainoa asia joka minua törkki on hänen tuloksensa Gustavin syntyperästä. Tässä lainaus niille jotka eivät jaksa ladata tuota PDF juttua:
***
“Pitäjänseppä Gustaf Sevónilla oli paja Espoon Karfvasbackassa. Hän oli työskennellyt paikalla koko Espoossa oloaikansa vuodesta 1758, jolloin hän 35-vuotiaana kisällinä muutti nuoren morsiamensa Hedvig Dictoniuksen kanssa paikkakunnalle.
Isovihan aikaisia kirkokirjoja ei ole olemassa, joten Gustafin elämäkertatiedot ennen Espooseen muuttoa ovat arvailujen varassa. On kuitenkin todennäköistä, että Gustaf oli kotoisin Perniöstä, missä hänen isänsä oli Sevónin kartanon palkollisena. Kun Gustaf lähti maailmalle, oli hänellä oltava sukunimi. Yksinkertaisinta oli ottaa kartanon väen nimi omaksi nimeksi, ei se ketään haitannut. Niin tekivät monet muutkin lähtijät. Todennäköisesti Gustaf on sukunsa ensimmäinen Sevón!
Sepän opin Gustaf oli saanut oppipoikana jollakin mestarilla. Lähellä oleva Kosken ruukki varmasti tarjosi työpaikan monelle sepän sällille. Kosken seurakunnan tiedoissa ei Gustafia kyllä ole mainittu.
Kosken rautaruukki oli toiminut jo vuodesta 1679. Se kuului Kosken kartanoon, ja antoi työn ja toimeentulon kymmenille käsityöläisille. Ruukki oli oma yhteisönsä, jolla oli oma seurakuntakin, oma saarnaaja ja kirkko. Myös Hedvigin isä ja vanhemmat veljet olivat kaikki vasaraseppiä, kuten jo edesmennyt isoisäkin.”
***
Sitten tulee lainaus Mikko V:n kirjoituksesta Forumilta:
***
“Mikko_V
Lupasin Dictonius-ketjussa kertoa arveluitani Espoon sepän Gustav Sevonin sukujuurista. Avataan tästä aiheesta nyt siis oma ketju.
Wilskmanin teoksessahan hän jää ”oman sukunsa kantaisäksi” ilman selkeää kytkentää Paimiosta kotoisin olevaan Sevonin pääsukuun. Nyt minulla ei ole Wilskmanin teosta tässä edessäni, joten tämä menee nyt hiukan ulkomuistista, korjatkaa jos muistin väärin.
Sieltä pitäisi löytyä Ernest Sevonin ja Sofia Torstintyttären perhe, jolla oli täksi Gustaviksi sopiva poika. Ernest Sevon oli Kiskon kappalaisen poika, joka meni naimisiin Perniön Saaren rusthollin lesken Sofia Torstintyttären kanssa n. 1725. Gustav-niminen poika syntyi n. 1726, häntä tosin ei mainita Perniön syntyneissä. Koska Saaren peri Sofia Torstintyttären edellisen miehen suku, Ernest joutuu lähtemään Saaresta v. 1739. Gustav kuitenkin näyttää rippikirjojen mukaan jäävän sinne kunnes lähtee 1740-luvun loppupuolella ensin Kiskon Ylettylän Karaan, palaa sieltä Saareen ja lähtee sitten taas pois. Perniön rippikirjan 1748-55 sivulla 100 merkinnät ovat toki epäselviä, mutta Gustavin (5. rivi ylhäältä) kohdalla mainitaan mielestäni selvästi ”Bruket”. Koska Saari on varsin lähellä Kosken ruukkia, olisi mielestäni uskottavaa, että Gustav olisi lähtenyt juuri Kosken ruukille, jossa olisi sitten tutustunut tulevaan vaimoonsa Hedvig Dictoniukseen.
Perniön edellisen rippikirjan (1741-47) sivulla 114 Halfbror Gustav Ernestson näkyy paljon selvemmin.”
***
Lisää potkua tuo asiaan toinen forumin käyttäjä, samasta sivusta:
***
“P-L H
05.10.15, 00:01
Hei
Onko tästä muuttotiedosta mitään hyötyä. Ernest Sevon on ollut
Tammisaaressa kartanonvoutina ja muuttanut sieltä Tenholaan.
kuva 18
Gårds fougden Ernest Sevon ifrån Ekenes hit till Tenala, …….
…. bevis ifron sacel … dat 21.10.1746 …… hos hr Lut. Hästesko på
……… gården ….
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5669586
t. Pirkko”
***
Tarkastin linkin jonka Pirkko laittoi ja tottahan tuo.
Asia on niin ettei aina voi luottaa kirkonkirjojen vuosilukuihin, olen sen itse katkerasti moneen kertaan kokenut, joten Gustavin täsmällinen syntymä aika voi heittää muutaman vuoden.
Nyt ongelman ytimeen:
Pulkkinen sanoo:” On kuitenkin todennäköistä, että Gustaf oli kotoisin Perniöstä, missä hänen isänsä oli Sevónin kartanon palkollisena. Kun Gustaf lähti maailmalle, oli hänellä oltava sukunimi. Yksinkertaisinta oli ottaa kartanon väen nimi omaksi nimeksi, ei se ketään haitannut.”
Perniön Saaren tila kuului Sofia Torstintyttären entisen miehen suvulle, ei Sevoneille. Ja jos Kiskon lappalaisen poika pystyy Sofian naimaan, tuskin hän on silloin palkollinen? Vaikka olisi, ainoa Sevon tuolla kartanolla oli juuri Ernest Sevon. Eikö vaan? Ernest Sevon lähti siis Tammisaareen ja toimi siellä tilanvoutina. Taas tulee mieleen että tuskin palkollinen sellaisia toimia saa. Hän muuttaa Tenholaan kun taas poika Gustav hakee sepän sällin toimia Kosken Ruukilta ja jos katsoo karttaa niin ruukki sijaitsee lähettyvillä: Saarenjärveä seurataan pohjoiseen ja kun joki nousee siitä, seuraa sitä ja tulet ruukille.
**
Juhan sukusivuilla kerrotaan seuraavasti:
IV. Johan. Syntynyt 1709 Perniö,Saari. Kuollut 1761 Perniö,Saari. Rusthollari. Perniön Saaren Isotalon rusthollari isäpuolensa Ernest Sevoniuksen jälkeen – syntymä ja kuolinaika Perniön rippikirjasta 1756-62. Isä Taulu 40. Äiti Taulu 41. –Puoliso Maria. Syntynyt 1694. Kuollut 16.09.1761 Perniö,Saari. Taulu 21.
Mitä te muut sanotte? Onko mahdollista että Ernest Sevon oli Gustavin isä, vai tuetteko ajatusta että Perniön Saaren rusthollin omistaja oli myöskin Sevon ja Gustav otti hänen nimensä? En ole lukenut Sevonin kartanosta….mutta ainahan kaikki voi olla mahdollista. Tahtoisin vain saada jonkinlaista osviittaa kokeneemmilta sukututkijoilta ja muilta asiasta kiinnostuneilta. Älkää ujostelko, vaan kirjoittakaa mielipide ja syy miksi tulitte juuri siihen tulokseen. Se auttaisi paljon ja jo etukäteen suuri kiitos!
P.S päivitys 16.2-16
Huomasin juuri kun selaan Myheritage sivuilla Dictoniuksen sukupuutani,
että miltei kaikki Dictoniukset ovat syntyneet Tenholassa. Siksi siis Ernest Sevon muutti sinne Tammisaaren jälkeen? Tuli vain sellainen ahaa-elämys. Hän muutti siis poikansa vaimon suvun lähettyville, samaan kylään, lähelle poikaansa ja lapsenlapsiansa. Sattumaa? Tuskin.
Sekin, että nuori Gustav valitsee kaikista paikoista sen ainoan jossa Ernest Sevon ja hänen sukunsa on syntynyt, lähteäkseen työn/kisällipaikkaa saamaan, on aika kertovaa. Ja se että tämä samainen Gustav menee Kosken ruukille, on minusta liian paljon ollakseen kaikki vain sattumaa. Auttakaa mielipiteillänne!