(this is not ready yet…will write it ready later…)
Sevón leads us to Dictonius kin and also to Bille and Danske lineage. This is interesting because Bille is here in Denmark one of its ancient noble families ja we are its descendants through its Skåne lineage: Bille Basse. Down here a link to Bille website and if translations are needed, let me know in a comment.
Link: Bille sivustot – Bille site this link takes its sweet time to load..
Then I’ve done direct bloodline here down because I havent had time to move all information to our family tree in Myheritage. I haven’t found this bloodline by myself, no, this is a work of many researchers. Im in middle of another kind of research when it comes to bring forth and further investigate this done work: I’ve contacted Bille family here in Denmark and other folk who can be helpful in finding out why the first Bille came to Finland and who was it.
I’ve got a huge amount of new info and I will update all of them during the summer…it will knock your socks off!
By klicking images you can get them larger. You will also notice the many other noble family coats of arms…I will tell about them, also later.
Suomeksi:
(tää ei ole valmis vielä, jatkan myöhemmin…)
Sevón johtaa meidät Dictonius sukuun ja myöskin Bille ja Danske sukuun. Tämä onkin mielenkiintoista jo senkin vuoksi että Bille on täällä tanskassa yksi sen ikivanhoja aatelissukuja ja me olemme sen Skånelaisen sukuhaaran jälkeläisiä: Bille Basse. Tässä linkki Bille sivuille, jos tarvii kääntää, niin jätä komentti niin kääntelen.
Linkki: Bille sivustot – Bille site se vie aikansa lataa…
Sitten olen tehnyt suoran verilinjan tähän alle koska en ole ehtinyt siirtää kaikkia tietoja sukupuuhumme Myheritagessa. Itse en ole tätä linjaa löytänyt, vaan tässä on monen tutkijan työn tulos. Minä olen keskellä toisenlaista selvitystä mitä tulee tämän upea työn jatkamiseen: olen ottanut yhteyttä Bille sukuun täällä tanskassa ja sellaisiin henkilöihin jotka voivat auttaa selvittämään miksi ensimmäinen Bille tuli Suomeen ja kuka se oli.
Olen saanut selville aikamoisen kasan uutta tietoa ja päivitän tietoni kesän kuluessa. Se jymäyttää sukat jalasta!
kuvia klikkaamalla saat ne suuremmaksi. Huomaat myös monet muut vaakunat ja niistä kerron myöskin tuonnempana.
Pinkin linjan alla ovat ne jotka ovat suurella todennäköisyydellä elossa, tämän päivän sukupolvet. Minun on siellä vain malliksi. tyttäreni S.E.Lindahl pitäisi olla siellä myös.
Under the pink line are those who are most likely still alive, the present days generations. Mine is there just for example. My daughter S.E. Lindahl should be there too.
Matka historiaan *A journey to history 
Miten löytyy Bille-suku?
Sitä etsivät monet. Alkuperästä täytyy olla varmaa tietoa.
Jos tähän komenttiin ei tule vastausta oletan, että alkuperä on hämärän peitossa edelleen.
Hei vaan!
Kiitos kommentistasi.
Kuten sinä, olen etsimässä enemmän ja enemmän todisteita, niin sanottua paperipolkua.
Löysin Bille suvun suomesta ihan vahingossa, omasta suvustani, mutta en ole ehtinyt laittaa kaikkea tänne nettiin vielä, sillä olen keskellä selvitystä ja kirkonkirjojen varmistamista, mutta täytyy sanoa että tähän menessä kaikki on pitänyt paikkansa.
Täällä Tanskassa jossa asun, on Bille perhe hengissä ja voi hyvin. Olen siis tavallaan palannut juurilleni. Tanskassa on Bille suku ollut aina vaikutusvaltainen ikivanha aatelissuku ja sen tekemiset ja omistukset ja polliittiset ja uskonnolliset tekoset on dokumentoitu tarkasti. Kaikki neljä Bille sukuhaaraa on hengissä edelleenkin, yksi sen sukuhaara suomessa. Aatelissuvut ovat suurilta osin hyvin dokumentoituja ja Bille perheen hetket historiassa siten myös.
Mikä minua kiinnostaa ihan hirveästi on MIKSI sellainen perhe/henkilö aikanaan muutti suomen rannikolle ja miksi he tulivat sellaiseen takapajulaan kuin suomi oli niihin aikoihin. Jotain dramaattista on täytynyt tapahtua. Olen ottanut yhteyttä Kööpenhaminan kansallismuseoon ja historioitsijoihin jotka ovat erikoistuneet aatelisperheisiin jotta saisin enemmän tietoa. Olen vasta aloitellut, joten kestää jokusen aikaa ennen kuin saan enemmän tietoa ja sitä sanon melkein jokaisessa blogi päivityksessä.
Bille-net on, niinkuin olen sanonut, hyvä alku jotta saat tietoa tästä perheestä, ja siellä on kerrottu aika hyvin missä perhe nykyisin on, jopa suomen sukuhaara on mainittu. Sivusto kylläkin latautuu hitaasti mutta on sen arvoinen ja sitä ylläpitää Bille perheen jäsen.
Kuten sinä, minua kiinnostaa dokumentit ja paperit ja todisteet. Siksi kirjoitan matkaani täällä, jotta muut sukulaiset voivat seurata mukana, ja muut asiasta kiinnostuneet. Suomeen Bille tuli todennäköisesti 1200 luvun lopulla, tai 1300 luvun alussa, ja kuten Åberg sukututkija sanoo, on Turun vanhoissa kirjoissa maininta sellaisen henkilön olleen todistajana jonkun maapalan myynnissä.
No niin, siis minä olen matkalla ensi kuussa yhteen esi-sukuni omistamaan linnaan/luostariin, Tornben Bille omisti sen, mutta hänelle se maksoi Arkkipiispan asemasta kieltäytymisen. Bosjökloster on paikan nimi. Teen myös matkan suomeen elokuussa jossa jäljitän juuri Bille perheen vanhoja maa-ja kylä omistuksia, sekä mieluusti tapaan yhden sukututkijan joka on tehnyt juuri sen sukupuun josta löysin alunperin koko Åbergin ja Bille perheen, ja huomasin että minäkin polveudun tuosta suvusta. Sukulinja on myös näillä sivustoilla ja paljon linkkejä.
Yritän etsiä tapaa jolla kaikki ’todistukset’ voisi laittaa bloggeihin, mutta se on hirmuinen työ, joten ajattelin vain laittaa ne vanhimmat tai tärkeimmät. Kaikilla on pääsy arkistolaitoksen dokumentteihin ja digitaalisoituihin kirkonkirjoihin ja rippikirjoihin, sieltä löytyy tavaraa 1600 luvulle asti, mutta siitä eteenpäin pitää penkoa ihan muissa kirjoissa ja historiallisissa dokumenteissa. Se on yksi tavoitteistani – löytää dokumentoitu syy miksi Bille muutti suomeen, vaikka se onkin jo mainittu : erimielisyys kuninkaann ja kirkon välillä ja sitten se kuninkaanmurha (Erik Klipping) ja poliittinen peli joka sitä seurasi. Tästäkin tulen kirjoittamaan, mutta kesällä yritän olla tietokoneella vähän, se on syksyllä ja talvella kun kirjoittelen enemmän.
Pidän sinut ja muut ajantasalla salapoliisin työssäni ja mitä uutta löydän ja mitä tietoa saan eksperteiltä ja muilta. Mutta tuo Bille-net on hyvä paikka aloittaa. Kirjoita ihmeessä minulle jos sinulla on ideoita tai osviittaa mistä löytäisin enemmän tietoa tai mistä sinä ajattelit että voisin päästä eteenpäin paremmin, kaikki apu ja vinkit ovat tervetulleita.
http://www.bille.net (hidas sivu lataa…mutta alhaalla tässä se maininta suomeen muuttaneesta Billestä. Mainittakoon, että se ei avian pidä paikkaansa – vuosiluvut eivät täsmää ja siksi tutkin asiaa ja olen saanut oivan kasan tietoa jonka jaan kun syksy saapuu. )
Bille Basse
Den Finske linie
Omkring år 1270 bliver nogle riddere, deriblant Oluf Bille bandlyst og går i landflygtigedhed.
Det er i forbindelse med mordet i Finnerup lade.
Kong Erik Klippeng 1249-1286.
En gren af Oluf Billes efterkommere lever stadig i Finland under navnet Åberg.
Sitten on tama seuraava linkki jossa on tietoa löydöistä, ja klikkaamalla henkilöitä pääset alemmaksi sukupuussa tai voit seurata henkilön sukupolvia, se alkaa Nils Danske I Åbo. Ja siitä alaspäin alenevassa polvessa. Itse olen turkulainen joten aion penkoa noita papereita turussa kun sinne pääsen, hehe. Ei huolia, meikä likka rakastaa penkoa vanhoja papereita ja vaikika ne on vanhalla ruotsilla tai tanskalla, ei haittaa, osaan kielet ja käännän ne suomeksi jos aikanaan ihmisiä kiinnostaa mitä löydän. Hyvää kesää kaikille!
http://www.geni.com/family-tree/index/6000000013025842634
Hej,
Tämä seuraava, kuten ne kaksi muutakin, joissa puhuin tietoturvauhasta, ovat vain sinulle tiedoksi. Niitä ei ole tarkoitettukaan julkaistavaksi tällä palstallasi.
Olen ollut niistä kahdesta sivusta yhteydessä yhteydessä F-Secureen ja heidän tietoturvalabraansa. Sain heiltä vastauksen iltapäivällä.
Asia 1.
http://www.bille.net sivustolla on feikki eli väärä virusturvaohjelma ja sitä tulee ehdottomasti välttää. Voit saada siitä vaikka mitä koneeseesi. Lisäksi F-Secure on merkinnyt http://www.bille.net sivuston omiin tietoturvajärjestelmiinsä epäilyttäväksi sivustoksi!!!
Minua on ihmetyttänyt, että siellä on niinkin vanha feikki virustorjuntaohjelma kuin 2009 versio siitä “Antivirus 2009” ohjelmasta. Tästä ovat Suomessa varoittaneet tietokonelehdetkin.
Näin sen ensi kerran sivuilla viime elokuussa, kun löysin sivut Geni:n kautta. Siksi olen pysynyt sivuilta pois, ettei tule mitään ylimääräistä koneeseen, eikä kone saastuta puolestaan muita koneita.
Ohessa F-Securen vastaus:
Hello,
Thank you for your submission.
The security warning regarding “Antivirus 2009” is a fake security message and should be ignored. In the meantime we have rated the site bille .net as suspicious in our systems.
Please contact us back should you need further assistance.
Best regards,
——–
F-Secure Security Labs http://www.f-secure.com/weblog/
F-Secure Corporation http://www.f-secure.com/
Asia 2. http://www.roskildehistorie.dk on luokiteltu ilkeämieliseksi sivustoksi ja sivusto on asiaankuuluvasti päivitetty.
Ohessa F-Securen vastaus:
Hello,
Thank you for your submission.
The submitted website has been verified to be malicious and the appropriate rating is now updated. The update will take effect on the next product update cycle.
We will close this ticket now and should you have further questions, please do not hesitate to email us again.
Best Regards,
——–
F-Secure Security Labs http://www.f-secure.com/weblog/
F-Secure Corporation http://www.f-secure.com/
Terveisin ja kannattaa olla varovainen!
Jukka Nikula
PS PS PS:
HUOM! Nämä kolme, kaksi aanmulla ja nyt tämä, viestiä on vain sinulle tarkoitettu luettavaksi, ei julkaistavaksi. Noiden esille tulleiden uhkein takia en ole käyttänyt kumpaakaan sivustoa.
Joo kiitoksia paljon kaikista viesteistä. Huomasin tuon antivirus jutun, mutta otin aikanaan vanhan tietsikkani esiin jota en enää muuhun ole käyttänyt ja aukaisin kaikki linkit bille sivulla, ja sain tietoni, mutta tietsikka toimii vielä, vaiikakaan en sitä enää nettiin päästä juuri noiden uhkien takia. Käytän uutta konetta kun kirjoittelen tai käytän pankkia tai muuta.
En mun tarvii noille sivustoille mennä, kipaisen arkistoihin jos muuta tietoa tarviin, kaikki jutut kun ei oo viëlä digitaalisoitu. Sen takia aattelin että kun suomessa ihmiset ovat jo etsineen ja kaivaneet esille itseasiassa kaiken minkä voi Bille suvusta, minä voisin jatkaa täällä päässä kun se on mulle hiukan helpompaa kun asun arkistojen vierellä.
Siitä puheenollen, tässä taasen uusi linkki:
https://archive.org/stream/billeaettenshist01molluoft/billeaettenshist01molluoft_djvu.txt se on internet arkisto, tanskalainen ja tuo kyseinen juttu on Bille suvun historia, kirjasta joka on kirjoitettu 1893…ja se jutustelee Bille perheen asioista 700-luvulta…ja tiedätkö, minua niin kihelmöisi löytää se ruunukivi joka on sukumme aikaiselle jäsenelle pystytetty, pakana tai ei. XD
Joo ja tahtoisin käydä vanhassa sukutilassa Allingegårdenissa, ihan vain katsomassa, Nämä ovat tulevaisuuden projectejani kun pengon totuuksia esille ja tietysti lähdetodisteineen kaikkineen.
Olen yrittänyt ottaa yhteyttä tuohon Bent Billen joka omistaa nuo bille.net sivut mutta hän ei ole vastannut. Tyhmää touhua vahingoittaa historiallisia sivuja, siinä olet oikeassa. Tekee mieleni kopioida kuvat ja teksti ja kääntää kaikki tiedot suomeksi ja laittaa ne blogiin ILMAN pöpöjä ja muita uhkia. Siksi yritän saada yhteyden – saadakseni luvan. En tiedä miten muutenkaan toimisin.
Toivottavasti tuosta arkistolinkistä on apua. Se on vanhalla tanskalla kirjoitettu mutta jos osaat ruotsia se on helpohko juttu lukea, auttaa kun lausuu sanat ääneen. XD
Pidetään yhteyttä. Hei, oletko sukumme jäsen, ja jos niin mistä haarasta?
Hej,
Mistä voisi löytyä tietoa 1650-1700 välin hautapaikoista Själlannin saarella? Yksi meidän suvun jäsen kuoli Tanskan sodassa 1658 ja on haudattu tietojen mukaan Själlantiin. En tiedä minne.
Tanskassa kirkko on valtion, joten ei ole kirkkohallitusta, josta voisi asiaa kysyä.
Haluaisin tietää mistä tietoa kannattaa kysellä sen ajan hautausmaista.
Peder Danske ja Margareta Pedersdotter Svärd (Svärd – Kurki-suku) ovat yksiä vanhimmista esi-vanhemmistani mainitakseni jonkun avioparin.
Tämän takia kiinnostaa se, miten Danske, Bille ja Basse on saatu liitettyä yhteen. Varsinkin tiedot siitä miten se on onnistunut. No Bille ja Basse on helppo asia, koska se on suvun yksi haara, joka on tullut Suomeen Bille-Basse. Mutta, että Danske ja Bille tai Bille-Basse on saatu yhdistettyä, niin se kiinnostaa.
Kun ajattelee Peder Dansken vaimon Svärd-taustaa, niin ei yhteyden luulisi olevan ihan hakoteillä Danskesta Billeen.
Joo tuo oli taas yksi Kaarle X Kustaan sodista ja se alkoi kuten sanoit 1658. Kuningas kokosi joukot elokuussa Kielissä ja joukot rantautuivat Korsørissä ja marssivat saaren poikki kohti Kööpenhaminaa ihan Brønshøjhin asti, jossa minä muuten asun. Ruottalaiset pystyttivät leirin ja niin oli Köpis piiritetty. Tuossa 3 minuutin matkan päässä on edelleenkin muistomerkki siitä, ja paikkaa kutsutaan vieläkin nimellä ‘Svenskelejren’, ruottalaisleiri. Sukulaisesi todennäköisesti kuoli joko matkalla tai sitten piirityksen aikana. Sota-aikoina sotilaat haudattiin ja kuopattiin tantereelle, niitä ei lähdetty rahtaamaan kirkkomaille. Kysyin tästä juuri mutta pengon vielä asiaa, käväisen Brønshøjn kirkossa asiasta kysymään, mutta ei sotilailla ollut silloin erikoisia hautauspaikkoja. Tuossa meidän puistossa on vanhoja viikinkiajan hautakumpuja, mutta kyselen.
Sain juuri uutisia herralta joka on tehnyt suurimman osan Bille suvun selvitystöistä Geni sivustoilla, ja hän on ollut vuosia yhteistyössä Bent Billen kanssa täältä tanskasta. Sain tietää että he yhdessä ovat tätä selvittäneet, ja että he ovat saaneet kaiken sopimaan, mutta vain kaksi sukupolvea on kadoksissa jotta saisimme tietää KUKA muutti suomeen ja miksi.
Bent Bille kuoli 2011…siksi siis en ole saanut yhteyttä häneen. Siksi ei kotisivuja ole pidetty yllä. Aion ottaa yhteyttä hänen perheeseensä.
Mutta: Bent ja herra Åberg tekivät DNA testin tarkastaakseensa josko he tosiaan olivat sukua….ja he ovat!! Bille Basse Skånesta ON tullut suomeen, se on nyt totaalisesti todistettu, joten herra Åbergin sukupuu netissä on geenilinjaltaan pitävä. ainoa mitä me voimme nyt etsiåa on nuo kaksi puuttuvaa sukupolvea ja sitten meillä on hurja linja esi-isiä, pitkälti taakseppäin Peder Danskesta! Hurjaa, eikö ole? Elokuun alussa matkustan Suomeen tapaamaan tätä herra Åbergia, siitä tulee huima seikkailu, kirjoitan kaiken siitä täällä palstalla. Jos sinulla on asioita joita halua minun kysyvän hr.Åbergiltä, sano vain ja kysyn,
http://da.wikipedia.org/wiki/Anden_Karl_Gustav-krig
Tämähän alkaa käydä todella ‘hieman’ mielenkiintoiseksi… ;-].
Olen muutamia vuosia aina välillä seurannut ja selaillu internettiä toivossa, että Peder Danskelle alkaisi löytyä esi-vanhempia jostain Tanskan, Saksan ja Euroopan suunnalta.
Tämän kysymäni sukulaisen nimi on Erik Erikinpoika Alftan. Hän ei ole esi-isäni, mutta esi-isäni poika ja samaa sukua.
Hän oli korpraali everstiluutnatti Wittenbergin komppaniassa Turun- ja Porinläänin ratsuväkirykmentissä 1643.
Hänet siirrettiin 1651 Elias Orrfeltsin komppaniaan samassa rykmentissä.
Hän osallistui Tanskan sotaan 1644 – 1645.
Hän osallistui Puolan sotaan 1655 – 1657.
Hän osallistui uudelleen Tanskan sotaan ja kaatui taisteluissa Själlannin saarella helmikuussa 1658.
Hänet on sanottu haudatun Själlantiin. Själlannin saarelle.
Hänen isänsä oli Ericus Erici Alftanus (k.1639) Taivassalon kirkkoherra ja valtiopäiväedustaja.
Hänen äitinsä oli Elin Mårtensdotter Brenner (k.12.6.1664) Brändön säteritilalta Helsingin pitäjästä.
Hänen veljensä Israel Erikinpoika oli Hämeen ja Uudenmaan ratsuväkirykmentin pastori 1662-1670. Veli oli myöhemmin Isonkyrön kirkkoherra 1672-1712.
Heheh joo niin alkaa.
Siis näkyy siltä että herra Erik Alftan oli ensimmäisessä sodassa mukana, ja kaatui ennen rauhaa joka tuli 26. helmikuuta, mutta joka sitten rikkoutui melkein heti.
http://da.wikipedia.org/wiki/1658
Ruotsalaisten leiri oli nimetty Karlstadiksi. Sinne on pystytetty muistomerkki, kolme bronssista keskiajan sota telttaa.
http://sv.wikipedia.org/wiki/1658 tuossa kerrotaan yksityiskohtaisesti missä taistelussa Erik mahdollisesti kaatui. Själland on isohko saari…mutta kai tämä selviää. Olen yøvahdeissa juuri nyt mutta ens viikolta alkaa normaalit tyøajat ja silloin voin kiitää arkistosta toiseen.
Täydennys yllä olevaan Erik Erikinpoika Alftaniin.
Hän oli kornetti kaatuessaan taistelussa helmikuussa 1658.
Mun pitää käydä siellä kirkossa, mutta vuosiluku ja kuukaisi osoittaa että ruotsin joukot silloin olivat toisella puolella saarta ( själlantia) ja sukulaisesi taisi kaatua jo siellä. Olen sinne muutenkin menossa pian, joten jos saisin yhteyden paikallisiin museoihin ja kirkkoihin sitä ennen olisi se mahtavaa. Teenkin sen tänään yøvuorossa, teen tutkimusta øisin koska silloin on siihen rauha ja hiljaisuus, ja saan palkkkaakin, hehehe. Peukut pystyyn että saadaan tää selvitettyä.
Hej,
Näistä kahdesta veljeksestä tämä Isonkyrön kirkkoherra Israel Eriksson Alftan on minun esi-isäni.
Meille on syntynyt sellainen tuntuma ja ymmärrys, että tällä Erik Eriksson Alftanilla olisi ollut mahdollisesti perhettä Tanskassa, vaimo ja lapsia. Siksi haluamme etsiä mahdollista hautapaikkaa, josta asia tai epäily voisi selvitä. Jos olisi näin, niin onko herra Erik siirretty mahdolliseen perhe- tai sukuhautaan.
Syyt miksi jokin vanhan taskalaisen aatelissuvun edustaja on saapunut Suomeen voisi liittyä sotilaisiin…aateli…ritarit…ratsupalvelu, kirkkoon…ristiretkiin…katolinen kirkko, kauppiasiin, kiltatoimintaan tai sitten jokin hyvin hyvin kaunis ruotsinvallan aikainen vaaleahiuksinen aatelisnainen, Turun linna….linnat, Kuusiston piispanlinna.
Miellä on suvussa aikamoinen määrä kirkonmiehiä piispoista….tähän mennessä vain yhteen lukkariin. Kirkkoherroja, pappeja, kappalaisia on useita ja molemmilla puolilla on lisäksi kirkonrakentajia.
Olisiko tämä Bille-Basse-suvun edustaja ollut kirkon miehiä??? Kuten tämä eräs Bosjönklosterissa!
Joo, mulla on paljon noita kirkonmiehiä suvussa, Sevón sukua kun olen kanssa. Tuo Billen tulo suomeen liittyy luultavammin poliittiseen peliin kuninkaan ja kirkon välillä. tässä voi olla sekaanutneena monta asiaa, sillä miksi Ruotsin kuningas olisi antanut läänityksiä suomesta tanskan aatelisille? Jotain mätää on tuossa tarinassa ja aion ottaa siitä selvää…hauskaa tulee olemaan, se on varmaa.
Entä laivasto….sotalaivasto….merenkulku?
Hei unohdin sanoa että siinä samassa sodassa taisteli myös toinen sukulaisesi, Anders Bille! XD http://da.wikipedia.org/wiki/Anders_Bille_(rigsmarsk)
Sä sanoit voivasi kysyä herra Åbergilta asioita. Alla oleva on ensimmäisenä mielessä.
Miten herrat ottivat DNA-näytteet? Selvitettiinkö siinä vain mieslinja? Entä naislinja ja mtDNA?
Miten Peder Danske ja Nils Danske yhdistyvät? Veljeksiä?
Onko Peder Dansken-linjalta otettu myös omat DNA-näytteet? Pederin jälkeläisiä on pelkästään Pohjanmaalla todella iso joukko.
Meidän sukuja on ollut alunperin rannikkoa pitkin välillä Porvoosta Taivassaloon. Sieltä ne ovat sitten ajanmyötä nousseet ylöspäin usein kirkonmiehinä, kirkonmiesten vaimoina, sotilaina ja sotilaiden vaimoina jne.
Joo kysyn. Peder Danske on samaa sukulinjaa josta tuo DNA on otettu, ja herra Åberg ei voi ottaa naislinjan DNA’ta, mutta minä voin. Pitäisi löytää joku naispuolinen sukulainen täältä joka voisi olla sitä sukua joka tuli suomeen, ja josta Bille/Danske ja muut polveutuvat. Pitänee mennä Skååneen ja jäljittää eläviä sukulaisia. XD Tästä tulee hauskaa!
Oliko DNA-näyte, joka Herra Åbergista otettiin ja verrattiin Bent Billen kanssa keskenään, juuri tästä Peder Dansken jälkeläislinjasta?
Joo, oli.
Hej,
Katsohan tuossa alapuolella linkki.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Malline:MtDNA
MitokondrioDNA siirtyy aina vain äidiltä tytölle ja pojalle. Vain tytär jatkaa sitä taas eteenpäin, ei poika.
Sillä saadaa selville mahdolliset mutaatiot, milloin ne ovat tapahtuneet ja mistä kaukaa äiti on peräisin, jos ketju ei välillä katkea. Meneekö äidin mtDNA jopa Mitokondrio Eevaan asti (200 000 vuotta takaperin) Afrikkaan vai katkeaako polku/ketju sitä ennen.
MtDna löytyy meistä kaikista tytöistä ja pojista, joten se on myös herra Åbergissakin. Onkohan Bent Billen Dna:a jossakin vielä tallella, josta voisi tarkistaa mtDNA:n, jos olisi lupa ja tarve?
Edelleen olisi hyvä, jos mahdollisten veljesten Nilsin ja Pederin sukuhaarojen, DNA:a verrattaisiin nykyisistä henkilöistä toisiinsa, jotka varmasti ovat kummankin omia jälkeläisiä. Varma on varmaa aattelin.
Mielenkiintoista. Pitääkö tässä kohta laittaa suuhun kuuma peruna ja alkaa puhumaan sitten tanskaa;-]?
Vai on sitä osattu jo silloinkin pelata poliittista peliä ;-].
Se voisi osoittaa, jos peli on ollut valtion ja kirkon välillä, että tämä Bille- ja Bille-Basse-suku liittyisi jopa läheisesti kirkkoon. Miksi he mahdollisesti muuten olisivat hakeutuneet toisaalle “turvaan”?
Jos soppaan vielä liittyy Ruotsin sen aikainen kuningashuone, niin onko itse kuningas ajatellut Bille-Bassen mahdollisesti olevan itselleen niin arvokas ja hyödyllinen yhteistyökumppani, että heitä kannattaa auttaa ja antaa läänityksiä?
Onko läänityksiä tullut vastaan muualta sen aikaisen Ruotsin alueelta? Ovatko alla olevat omistetut maa-alueet olleet mahdollisesti Ruotsin kuninkaan Bille-Basse-suvulle antamia läänityksiä?
Tapio Vähäkangas kirjoittaa Genoksessa 69/1998 seuraavaa vanhoista maaomistuksista:
Peder Danske on omistanut Merimaskun Kuuslahden ja Rymättylän Brunilan. [7] Molemmat kylät sijaitsivat kokonaan rälssimaalla, joten niiden rälssiluonto periytyy kaukaa. Maahanmuuttaja ei olisi onnistunut ostamaan kokonaisia kyliä, joten omistusoikeuden on täytynyt perustua joko edellisten sukupolvien tai vaimon perintöön. Merransijojen omistamisen perusteella arvioituna Peder Danske näyttää asuneen Raision Tanskilassa. Porvoon Hagassa ja Kräpelbyssä Peder Dansken hallussa on ollut vanhemman Peder Svärdin osuudet kyliin.
http://www.genealogia.fi/genos/69/69_125.htm
Joo tuo DNA juttu on tuttu mutta siinä on yksi hankaluus: oon seurannut Peder dansken ja Jon Billen sukuhaaraa vain isän puolelta, koska silloin ei naisten nimiä edes laitettu ylös, ja jos niitä oli, vain heidän isänsä mainittiin ja heistä puhuttiin tyttärinä.
Katsoin kirjeenvaihtoani Åbergin kanssa ja hän sanoo postissaan: “Övertygelsen om, att vi tillhörde samma släktgemenskap blev mera konkret då vi utförde en gemensam Y-dna test, vilken utvisade att vi hörde
till samma genealogiska haplogrupp.”
ja joo hän on Peder Dansken jälkeläinen kuten sinä ja minä ja Bent Bille myös. Bent’in sukujuuret ovat myöskin Skånen Bille suvussa ja siksi heidän geeninsä täsmäsivät. Heidän yhteistyöstään puuttui vain kaksi sukupolvea joita he eivät varmuudella voineet yhdistää suomen ja tanskan välillä. Mutta tuo testi osoittaa että sukulaisuus on siellä…nyt pitää vain tehdä slapoliisin työtä ja saataa epäilyt päätökseen ja siinä luulen että voin auttaa. Ainakin toivon niin.
Joo olisi ihanaa jos paljon testejä voisi tehdä. Olen etsinyt Bent Billen poikaa ja perhettä, jotta saisin luvan kääntää Bille.netin suomeksi ja myöskin saada DNA’ta testattavksi heiltä.
Mutta mutta: olen löytänyt muita elossa olevia Skånelaisen Bille suvun jäseniä ja heillä on yhtä hyvä kotisivu kuin Bent Billellä, ilman pöpöjä ja toimiva, ja sieltä bentkin niitä tietoja lainasi, laitan sen linkin ylös sinulle pian, olen väärällä tietokoneella juuri nyt.
Olet ihan oikeassa kun ajattelet noita maaomistuksia, mulle tuli heti mieleen Ruotsin kuninkaan läänitykset, miten muuten muka tanskalaiset olisi saaneet maata suomesta? Jokunen Bille pakeni Norjaan josta he saivat läänityksiä ja jo silloin huhuttiin että norjan kuninkaalla olisi ollut sormensa pelissä Kuningas Erik Klippengin murhassa.
Erityisen mielenkiintoiseksi jutun tekee se, että täällä tanskassa Billeillä on maine ‘maaomistushamstraukseen’ ja näkyy että he tekivät sen myös suomessa: hamstrasivat maata ja tiloja kunnes koko kylä oli heidän omistuksessaan. Tyypillistä Billeä.
Poliittinen peli oli heiltä tunnettu jo aikoja sitten, sain juuri apua Ringstedin museolta: kopioita siitä missä Billen alkukoti Allinde olisi voinut olla, ja siinä oli lainauksia vanhasta kirjoituksesta jossa jo mainittiin tästä poliittisesta vaikutuksesta ja miten se muotoili tanskaa jo 1000 vuotta sitten…kirjassa väitetään Bille suvun olleen täällä jo kristuksen syntymän aikoihin mutta modernit ihmiset tahtovat todisteita siitä ja paperisia todisteita ei ole…mutta selvää on että suku on vanha.
Selvää on myöskin että tulen tarvitsemaan ekspertti apua tanskasta ja Skåånesta jos koskaan haluan selvittäa KUKA Bille tuli suomeen ja miksi. Tuo miksi on kutakuinkin selvillä, mutta kuka se oli ja keitä muita hänellä oli mukanaan ja seurasiko muita myöhemmin mukana? Bille netin mukaan heidät laitettiin maanpakoon kuninkaan murhan takia, mutta koska murha on hyvin dokumentoitu ja tekijät selvillä, ei Billen nimeä ole mainittu suoraan. He taisivat olla kuninkaan puolella ja kirkkoa vastaan, mikä täsmäisi vuosilukujen kanssa. Kerron koko jutun pian, mulla on tää kirjotettuna mutta englannin käännös on vielä tekemättä, ja sitten laitan sen ylös ja sitten saadaan mehukasta ajateltavaa, siitä tulee antoisaa, ja kaikki ideat ja ehdotukset ja ajatukset ovat tervetulleita sen tiimoilta.
Hej,
Oliko tämä Peder Danske se sama Peder Danske, joka on naimisissa Margareta Svärdin kanssa ja hänen tyttärensä oli naimisissa Filipus Jönsson Jägerhorn af Storby vai joku muu Peder Danske?
Kyllä sen mtDNA:n pitäisi löytyä myös herra Åbergista, mutte se ei mene miespuolella eteenpäin, joten siitä ei liene apua.
Vastaan kaikiin kommentteihin 2 pæivæn aikana, viikonloppu tøissæ imi kaiket mehut.
Voi mätä, sanoin aikaisemmin että Peder Danskesta polveudun. Asia ei ihan ole niin vaan minun sukuni polveaa Peder Dansken veljestä, Niels Pedersen i Bjärnå. Peder Dansken ja Nielsin isä oli Peder Bille i Bjärnå, ja hänen isänsä Nils Danske i Åbo joka mainittiin historiallisissa papereissa jo 1300 luvun puolivälissä.
Joten sinä ja minä jaamme samat esi-isät, mutta olemme eri veljeksistä polveutuneet, näen. Siksi ihmettelin ensimmäistä kysymystäsi minulle, jossa kysyit mistä löytyy Bille perhe, kun niitä vilisee Nils Pedersenin jälkeläisissä, ennekuin nimi vaihtui Åbergiin.
Joten, jos minäkin teen DNA testin, kenet minun pitäisi saada kiinni? Joku naispuolinen Bille täältä Tanskasta/Skånesta?
Siis valtio ja kirkko vastakkain?
Luin vuosia sitten jostakin, että kirkolla, katolinen ja evankelinen, oli joskus kauan sitten apureina sellaisia mustakaapuisia miehiä, ehkä myös naisia, jotka suorittivat hankalien henkilöiden tai kohteiden likvidointeja puolin ja toisin uskon nimissä. Taisivat polttaa joitakin luostareitakin puhdistaakseen maata toisilta uskonnoilta ja tehdäkseen niiden toiminnan vaikeaksi.
Jos Billet ovat olleet kuninkaan puolella, niin mikä heitä olisi uhannut muu kuin kirkko? Jos lähtivät tai lähetettiin maanpakoon, niin voisiko se mieluummin olla lähtemistä turvaan jonnekin muualle kokonaan toiseen maahan?
Juu silloin oli paljon poliittisia taisteluita ja jotkut päättyivät murhiin, maanpakoon ja sotiin. Valtataistelut kirkon ja kruunun välillä ovat palaneet hurjina täälläkin, erityisesti katolisen kirkon ajallla. Olen saanut sen käsityksen historian tutkijoilta täällä että ei vain kirkko uhannut Billejä, mutta heidän oma perhe, se toinen puoli joka oli kirkon puolella…ja kun kuningas murhattiin, ajoi kirkon puolella olevat Billet nuo ‘mustalampaat’ maanpakoon.
Tietysti, se on vain teoria, mitään todisteita ei ole vielä löytynyt. Juuri sen parissa teen töitä ja jos niitä todisteita on olemassa, kaivan ne esille. Olen yhteydessä museoiden ja kirkkojen kanssa, ja yliopistojen. Luulisi jotain pian tulevan esiin.
Internetissä olevilla sukusivuilla törmää seuraaviin Tapio Vähäkankaan kirjoituksessaan mainitsemiin herroihin, kuten Olof Danske (1400-luvulla), Björn Danske (1423), Nigels Danske (1353), Nils Pedersson (1398), Peder Nilsson (1440-luvulla) ja Peder Danske. Ovatko nuo kaikki vai vain osa, joita herrat Bille ja Åberg koettivat saada sopimaan puuttuviin kahteen sukupolveen Billen ja Dansken välillä? Jos ei, niin keitä ne puuttuvat ovat nimeltään?
On tämä mielenkiintoista varsinkin, jos siihen liittyy politiikka, sodat ja kirkko.
Juu heillä ei ole nimiä, siinä se vaikeus. Se Bille joka lähti tanskasta suomeen, on löytämättä. Sukupolvet joita etsitään ovat 1200 luvun loppupuolelta ja 1300 luvun alusta. Se Bille joka eli Turussa on mainittu historiallisissta papereissa 1300 luvun puolivälissä ja taitaa olla tuo Nigels Danske.
Tuli mielenkiintoisia asioita eteen tanskalaisten keskiaikana Suomeen 1201-1210 tekemistä ristiretkistä katolisen kirkon kaudella. Porvoon linnavuoren ja Sipoon linnan sanotaan olevan peräisin tanskalaisten (tanskalaisen kirkon) valtauksesta sen aikaisessa Suomessa.
Kannattaisi tutkia asiaa, siis Billejä tai Bille-Basseja, myös kirkon puolelta, koska Bille-suvussa näyttää olleen ainakin kaksi tunnettua Lundin arkkipiispaa. 1418-1436 Peder Lykke (Bille) ja 1532-1536 Torben Bille.
Juupa juu, ja Odensen ja Århusin arkkipiispoista löytyy Billejä. Kirkon miehiä useampi.
Otin yhteyttä Turun ja Helsingin teologisiin laitoksii ja yliopistoihin tuon vinkkisi johdosta ja pian meillä voi olla uutta tietoa, kiitos siitä.
Katolinen kirkko suomessa ei voinut asiassa auttaa, sanoivat. Mutta ehkäpä yliopisto voi. Tuloksia odotellessa kyselen Tanskan katoliselta kirkolta samaa ja katsotaan mites se menee,
On mukavaa tehdä yhteistyötä! XD
Hej,
Koetas löytää sieltä näiden Tanskasta Suomeen ristiretkiä tehneiden ryhmien henkilöluettelot. Silloin näkisi ketä tänne päin niiden mukana tuli, suoritti käännytystä ja kuinka kauan he olivat täällä.
Ruotsi ja Tanska kilpailivat mm. Viron alueesta.
Suomea käännytti yleensä Ruotsin kirkko, varsinkin Birger-jaarlin toimien jälkeen, kun olimme ruotsalaisia. Birger-jaarlista katsotaan Ruotsin vallan alkaneen Suomessa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_historian_sodista
Hyvä idea. Luulen että se oli Katolinen kirkko joka siihen aikaan oli vallalla, protestanttinen tuli myöhemmin. Odotan yhä katolisen kirkon vastausta, ehkä kesälomat ovat syynä viivytykseen, en tiedä. Teen parhaani.
Hej,
Tanskalaisten ristiretkistä Suomeen puhuttiin Turun tuomiokirkko keskiaikana kirjassa osassa I. Kirja on kolmiosainen ja tekijä Juhani Rinne v.1941. Kirjan viitteissä oli lisää teoksia, joista tietoa retkistä ja valtauksista löytyy.
Kiitoksia!! Koetan etsiä kirjan ja ostaa sen. Aion löytää kirjan viitteiden ainekset syksyn aikana, kesällä en oikein ehdi.
Hej,
Kun herroista Bille ja Åberg otettiin DNA-näytteet, niin missä, Euroopassa vai Amerikassa, näytteet tutkittiin? Miten tutkimusta rajattiin vai oliko tutkimus mahdollisimman laajalla pohjalla?
Olen kuullut, että Tanskassa olisi valmiuksia jopa tällaisten tutkimusten suorittamiseen.
Asia kiinnostaa, jos vaikka otattaisin näytteen itsestäni ja joistakin muista suvun jäsenistä.
En tiedä. Kysyn kun näen hänet, tai jos hän ei ehdi tapaamaan, kysyn postitse. Juu minuakin kiinnostaa DNA kartoittaminen, se ikäänkuin vahvistaa vanhat paperipolut ja -tulokset.
Hej,
Alla olevissa kirjoissa on lisää tietoja…mielenkiintoisia tietoja tanskalaisten askareita täällä päin joskus 1190-1250 välillä.
1. Juhani Rinne kirjassaan Turun tuomiokirkko keskiaikana osassa I, kappaleessa Suomen lähetyskirkko, s. 1-29 kertoo näistä retkistä, jotka olivat joskus 1191-1210 aikoihin ja siitä eteenpäin. Asiayhteydessä puhutaan Lundin arkkipiispasta Andreas Sunesonista ja tämän tanskalaisesta arvovaltaisesta veljestä, joka oli Tanskan suurmiehiä. Lisäksi mainitaan paavi Innocentius III tunnettu “Ex tuarum” kirje 30.10.1209. Siinä puhutaan muutamista Tanskan suurmiehistä, jotka käännyttivät Suomen kansaa kristinuskoon.
Tämä kirja keskittyy muutoin kirkon rakentamiseen, sen vaiheisiin ja rakenteisiin.
2. Historiallisia tutkimuksia 1923, J.R. Danielsson-Kalmarin kunniaksi, Juhani Rinne, Tanskalaisten ristiretket Suomeen linnatutkimuksen valossa, s. 1-23. Hän kirjoittaa, s.17, …Edellä tehty vertailu Tanskan linnoihin on jo osoittanut Sibbesborgin linnankin yksityislinnan luonteen….joku Sibb-niminen tanskalainen ylimys, joka on seurannut tanskalaisten retkiä Suomeen tai niiden jälkeen maahamme jäänyt, on linnamme rakennuttaja. Muisto hänestä olisi siten säilynyt linnan, joen ja pitäjän nimissä, jotka esiintyvät historiallisissa lähteissä 1300-luvun puolivälissä.
3. Samassa yllä mainitussa kirjassa vuodelta 1923 J.M.Salenius kirjoittaa Tanskan oloista ja ulkomaisista suhteista vv. 1157-1241, s. 24-33.
4. Kirjassa Historiallinen arkisto XXXIV, 1925, s. 1-29, J.W.Ruuth kirjoittaa Tanskalaisten annaalien merkintä Suomen retkestä v.1191, annaalitutkimusten kannalta valaistuna.
Muuten juttusi Roskilden tuomiokirkosta on mielenkiintoinen. Kun pääsisi joskus sinne…tai ehtisi. En ihan pudonnut pyrstölleni;-]…tuoli oli onneksi alla…heh.
Koetas kehittää sivuillesi laskurit, joilla voi seurata lukijoiden ja kävijöiden määrää.
Moi ja upeeta että jaksat lähettää tietoja ja vinkkejä, suuri kiitos! Näistä on paljon apua ja kääntää etsinnän ihan uuteen suuntaan. Uudet suunnat ovat yleensä parempia kuin vanhat.
Andreas Sunesen?? Hänen veljensä oli Peder Sunesen joka oli Roskilden piispa ha he kuuluivat Hvide sukuun, joka on myös tekemisissä bille suvun kanssa useaan kertaan ( naimakauppojen kautta)
On merkillistä että tanskalaisten retkistä suomessa ei puhuta historiassa mitään. Todella outoa. Tietysti, se olisi kaikkein yksinkertaisin syy miksi Bille joskus tuli suomeen, kirkonmiehiä ja sotilaita ja mahtimiehiä he kun olivat. Kun luin tuosta Ex Tuarum kirjeestä, nauratti ihan hirveesti….’nuppiniskaisia suomalaisia’ ja jos kidutus kiinnosti ja marttyyrikuolema niin Suomi oli oikea paikka. XDD No jos maanpakoon joutui, se olisi oikea rangaistus. Joten tässä on nyt ainakin kaksi mahdollisuutta mitä olisi voinut tapahtua. Ehkä emme koskaan saa tietää kuka tuli ja miksi, mutta DNA ei valehtele. Siksi tahtoisin todellakin tehdä sellaisen.
Tsekkasin tuon Sibb nimen mutta vastaan tuli Sibbesen nimisiä ja muita. Jatkan etsintöjä paremmalla ajalla.
Menen ennen syksyn tuloa Vram’iin, kirkkoon sinne koska siellä on haudattuna Bille sukulaisia, ja papilla siellä on artikkeleita kirjoitettuna heistä, pappi jopa väittää suvun kuolleen. Olen puhunut hänelle järkeä niin sanotusti ja kun käyn siellä, voisin ehkä saada tietää josko joku Bille Skånesta lähti suomeen?
Käyn myös Billesholmissa ja Lundin arkistoissa ja Lundin tuomiokirkossa kysymässä kaikenlaisia juttuja ja jos sinulla tai muilla on kysymyksiä joita minun olisi hyvä kysyä, laita tulemaan.
Jos joskus joku teistä sieltä Suomesta tahtoo tanskaan kylään, vaikka sukututkimus reissulle, voitte tulla meille, asun Köpiksen laitamilla, 20 min matkan päästä Roskildesta ja Ringsted ei ole kaukana, eikä Lundikaan, Ruotsiin näkee keittiön ikkunasta ja kun on sillan yli porhaltanut, on vain 15 min matka Lundiin tuosta Malmøstä. Jos lentää Norwegian, SAS tai Ryanair, ei maksa paljoo ja meil voi yöpyä ilmaiseksi. Sanon tämän koska minusta kaikilla kiinnostuneilla pitäisi olla mahdollisuus saada katsastaa esi-isien asuinpaikat. Itse unelmoin päästä Perniöön, koska moni sukuni haara asui siellä: Bille, Sevón ja Bom. Sipooseen menen nyt kesällä ( toivottavasti) ja tietysti Turkuun , Lohjalle ja Naanataliin. Aika ei anna periksi seikkailla muualla tällä kertaa, mutta lennot on halpoja ja viikonloppuina ehtii paljon. XD
Voi että kun kihelmöi nuo vinkit linnoista ja tanskalaisten retkistä! Sääli että kaikki ovat lomalla, en ole saanut monia vastauksia kysymyksiini yliopistoilta tai kirkoilta. Joo yritän perehtyä lisäohjelmien saloihin. Mulla on kävijälaskuri mut se ei taida olla näkyvillä vierailijoille? Voin nähdä maat joista lukijat ovat ja kuinka monta on käynyt. Vielä ei ole monta, tämä bloggi on uusi ja en ole mikään ammatimainen sukututkija, joten löytöni eivät huimaa. Mutta minulla on mahdollisuus täydentää jo löydettyjä tietoja ja kaivaa syvemmälle ja se on hauskaa. Kesällä ei tapahdu paljoa, koska yritän olla pois tietokoneelta ja olla ulkona – vierailla esi-isien asuinpaikkoja ja haastatella niitä jotka voisivat jotain tietää. Se on auttanut esim. Roskilden kanssa. XD
Hej,
Meillä on sama lehmä ojassa…Bille-suku. Haluan varmasti yhtä hartaasti asian selviävän kuin sinä ja herra Åberg. Siinä syy miksi syötän sinulle eteen tulleita hajanaisia tarkistusta vaativia tietoja.
Me olemme Peder Dansken jälkeläisiä, joista Tapio Vähäkangas on ansiokkaasti kirjoittanut. Olemme samalla Svärd-Kurki-sukua.
Joten aika isoa joukkoa ihmisiä kiinnostaa tieto Peder Dansken alkuperästä, jos se olisi nimen osoittama suunta Tanska. Tätä olen jo vuosia etsinyt ja olettanut sen suunnaksi, kuten varmaan monet muutkin saman sukuhaaran edustajat ja tutkijat.
Nyt taitaa löytyminen olla lähempänä kuin koskaan.
Pitänee otattaa se dna-näyte ja tutkituttaa se ja verrata sitä Nilsin haaran dnahan.
Tiedätkö ovatko herrat Bille ja Åberg jo ehtineet vertaamaan jonkun varmasti Peder Dansken haaran jälkeläisen dna:a omiinsa? Se helpottaisi asiaa huomattavasti, jos tieto on jo olemassa. Miten he muutoin olisivat voineet laatia sukupuun, jossa Nils ja Peder olisivat veljeksiä, joita ei ole aikaisemmin voitu yhdistää?
Sitä minäkin! Heheh!
Tunne luissani että olemme lähellä ratkaista tämän arvoituksen! Juu tuosta DNA jutusta kyselen Åbergilta kun hän vain vastaa. Me voimme tietysti tehdä testejä, täällä on Peder Dansken sukulaisia elossa niinkuin suomessakin, testien teko ei siis tuottaisi vaikeuksia.
Tuosta tuli mieleeni: Åberg löysi ruotsin arkistoista paperin jossa kerrotaan Pyhäjoesta ja Laukosta ja Peder Dansken veljestä Nils Pedersen i Bjärnå joka on minun esi-isäni, Perniöstä. Mutta mutta….Kurki suku on löytänyt toisen Laukko nimisen sijainnin, vesilahdelta. Joten, mikä on homman nimi? Olen hieman hämilläni. Kummassa vierailisin nyt kun tahtoisin esi-isieni maita tutkastella ja tallustella niillä kunnailla joissa hekin ovat tallustelleet, syntyneet ja kupsahtaneet. Kumpi Laukko? Vai onko se vain sattumaa?
Kyselen tuosta veljes jutusta kun Åberg vastaa.
Toinen asia: Baroni Bille Brahe ei asu kaukana minusta ja hän periytyy Skånen Billeistä ja hän tuntee Allinde Billejä, joten meillä on suuri mahdollisuus saada DNA’ta otetuksi, ja jos löydän edesmenneen Bent Billen jälkeläiset, asia olisi pihvi.
Hej,
Löysin myös Suomesta kirjoista, jotka ovat Turun tuomiokirkko keskiajalla kirjan liitetiedoissa, tiedon Andreas Sunesenin veljen nimestä Peder. Tieto on kirjassa Historiallisia tutkimuksia J.R. Danielsson-Kalmarin kunniaksi, Suomen historiallinen seura, Porvoo 1923, J.M. Salenius, Tanskan oloista ja ulkomaisista suhteista v. 1157-1241, s. 24-33, s. 30.
http://da.wikipedia.org/wiki/Peder_Sunesen joo sillä oli veli, molemmat olivat kirkonmiehiä. Heitä edeltänyt Absalon oli Aika pappara, ja minun suosikki piispa, hehe!
Lisäys alla olevaan tekstiin. Tästä miehestä olisi Sipoo saanut nimensä, kuten muinoin myös linna ja joki.
2. Historiallisia tutkimuksia 1923, J.R. Danielsson-Kalmarin kunniaksi, Juhani Rinne, Tanskalaisten ristiretket Suomeen linnatutkimuksen valossa, s. 1-23. Hän kirjoittaa, s.17, …Edellä tehty vertailu Tanskan linnoihin on jo osoittanut Sibbesborgin linnankin yksityislinnan luonteen….joku Sibb-niminen tanskalainen ylimys, joka on seurannut tanskalaisten retkiä Suomeen tai niiden jälkeen maahamme jäänyt, on linnamme rakennuttaja. Muisto hänestä olisi siten säilynyt linnan, joen ja pitäjän nimissä, jotka esiintyvät historiallisissa lähteissä 1300-luvun puolivälissä.
Kerrassaan upeeta! Ihan iho nousee kananlihalle! Tutkinkin tuo Sibb nimen heti! Kiitoksia vinkistä, Sipoon oma historia ei mainitse mitään tanskalaisista, olin siellä sitä lukemassa aikoinani ja tässä mitä he sanovat paikkakunnan historiasta: http://www.sipoo.fi/fi/tietoa_sipoosta/historia jos siis tanskalaiset ovat olleet siellä, se on ikäänkuin sodan julistus keikkailla toisen valtakunnan alueella. heheh, eipä olisi ensimmäinen kerta. XD
Hej,
http://fi.wikipedia.org/wiki/Juhani_Rinne_%28arkeologi%29
Katso yllä oleva linkki. Argeologi, valtionargeologi, professori Rinne.
Juhani Rinne valmistui filosofian kandidaatiksi 1899, tuli Muinaistieteellisen toimikunnan amanuenssiksi 1902 ja intendentiksi 1912. Filosofian lisensiaatiksi (tohtoriksi) hän valmistui 1914 ja toimi vuodesta 1917 Kansallismuseon historiallisen osaston esimiehenä. Valtionarkeologin toimensa aikana vuonna 1932 Rinteelle myönnettiin professorin arvonimi.
Luulisi hänen jotain tienneen asiasta enemmän kuin muut. Wikipediassa on lista hänen tekemistään kirjoista, mm. mainitsemani kirja Turun tuomirkosta keskiajalla ja se linnatutkimuksen valossa….
Totta tosiaan! Tuossa juuri kirjoitin Köpiksen katolisen kirkon piispalle ja arkiivien hoitajalle, uudestaan, katsotaan josko apua saataisiin sieltä, kun nuo todisteet on jo esillä, pitäisi vaan saada jotain täältä tanskankin suunnalta ja paras idea juuri nyt on pommittaa katolista kirkkoa, ja jos se ei auta, käyn siellä, ja jos sekaään ei tuota tulosta, kirjoitan Vatikaaniin. Meikäläinen ei anna periksi.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sipoo
Kylät ja taajamat
Sipoon kunnan alueella olevia kyliä [10]: Söderkulla, Broböle, Eriksnäs, Gesterby, Gumbostrand, Hangelby, Hindsby, Herrala (Hertsby), Immersby, Kalkkiranta (Kalkstrand), Kallbäck, Kirkonkylä (Kyrkoby), Kärr, LINNANPELTO…Linnanpelto (Borgby), Löparö, Majvik, Martinkylä (Mårtensby), Massby, Myyras (Myras), Nevas, Nikkilä (Nickby), Pigby, Savijärvi, Simsalo (Simsalö), Skräddarby, Spjutsund, Svartböle, Talma (Tallmo), Träskby, Box, Västerskog, Etelä-Paippinen (Södra Paipis), Pohjois-Paippinen (Norra Paipis)
Mistähän linnanpelto on saanut nimensä? Sibb-nimisen tanskalaisen ikivanhasta muinaisesta linnastako, kuten Juhanni Rinne tekstissään arvioi.
Jos näin ei olisi ollut, niin miksi Rinteen esittämää mahdollisuutta Sipoon nimestä oltu kumottu virheellisenä arviona?
En tiedä. Raakaa touhua. Mutta me voimme etsiä vastausta ja auttaa Rinnettä ja ehkä myös osoittaa hänen arviointinsa oikeaksi. Nyt pitää löytää todiste tuosta Sibb/Sibbe/Sibbesen herrasta ja laittaa se nettiin!
Katso vaan Inkoota, he myöskin arvailevat nimen merkitystä ja mistä se olisi vounut tulla. Meitin sukua asuu edelleenkin Inkoossa.
http://www.sipoo.fi/fi/sibbesborg
Katsoppa yllä oleva linkki. Istu ensin, ettet putoa pyrstöllesi…;-]]]…
Kaava-asiaa Sipoosta Sibbesborgistä!
Hahahah, no niin! Hei onko tuota Sibbesborgia, siis linnaa, koskaan löydetty?
Jatka vain kaikkien linjojen tutkimista. Ei kannata hylätä muitakaan.
Juu en, ja olen kirjoittanut tusinoittain postia erilaisiin museoihin ja laitoksiin tietojen toivossa XD
Hej,
Meidän suvussa on yksi muukin erittäinen hankala tutkittava. Herran kohdalla voi sanoa, että kaikki pysähtyy kuin seinään. Kaikenlaisia arvioita on keskusteluissa esitetty, mutta niiden esittäjät eivät ole tulleet ajatelleeksi, että tämä etsitty herra saattaakin olla muualta tänne tullut henkilö. Tähän mieheen ja hänen jälkeläisiin liittyy myös vahvasti kirkko. Suvussamme on kirkko vahvasti esillä.
Etsitty mies on Isak Eriksson ja varsinkin tämä isä Erik on se herra, jota kaivetaan esille.
Välillä tuntuu, kun lueskelee palstoja, että he, keskustelijat, ovat kääntäneet varmasti jo kertaalleen kaikki saman nimiset haudoissaan muutamaan kertaan ympäri. He vain eivät ymmärrä lähteä ulkolaisiin arkistoihin tutkimaan suuntana nykyinen Ruotsi, Tanska, Saksa….
He pitävät varmana, että tämä Erik olisi lähtöisin tältä päin. Tätä itse epäilen, koska jäljet haihtuvat. Kun suvussamme tullaan nykypäivää kohti, tulee tämän herran haara mukaan ja veri sekoittuu Peder Dansken perimän kanssa.
Pidetään siis Erikinkin takia silmät auki, jos vaikka kulman takaa tupsahtaa jotain esille.
Juhani Rinne kirjoittaa kirjassaan…Aseellisia retkiä seurasi kauppa, joka ylläpiti jatkuvia suhteita. Kaupanteitä kulki aktiivinen lähetystyö. Viikinkiajan tunnetuita kaupan keskuksia olivat Friislannissa Reinin suulla Doorestad, Tanskan Hedeby, nykyisen Schlewigin lähellä, ja Ruotsissa Birka, Björkön saarella….. Friislanti sai ensimmäiset lähetysmiehensä 670-luvulla Englannista….. Kirjassa Turun tuomikirkko keskiaikana….. Skåne sai ensimmäisen piispansa englantilaissyntyisen Gotebaldin ennen vuotta 1008….Rinne edelleen Porvoon linnamäki on antanut nimensä joelle ja pitäjälle. Sipoon linnan sanotaan sijainneen joen suussa, kuten Porvoon linnakin. Molemmat linnat edustavat linnatyyppejä ja varhaisia rakennusdetaldeja, mitkä meitä lähinnä ovat Tanskasta tunnetut, ovat muistoja tästä valtauksesta….retki oli lähinnä kohdistettu hämäläisrannikolle….ruotsalaisen vaikutusalueen ulkopuolelle….Tanskan kirkollinen vaikutus ei ollut pitkäaikaista….näin Juhani Rinne kirjassaan.
Hei kuule, tää auttoi tosi paljon!!! Kerron tästä kun vastaan toisiin viesteihisi! Upeeta!!
Taitaa olla tuolla. Katso. Muinaislinna.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sipoonlinna
Hej,
Alla lisää.
Hej,
Lisää.
Edellinen kuva yllä oli seuraavasta alla olevasta.
Katso alla.
http://www.geocaching.com/seek/log.aspx?LUID=a246b64a-43b2-4e43-90b5-2697b45db3b4&IID=3521774a-9f86-4e23-a5b3-dbb44328103f
Sitten virallisemmin.
http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_kohde_det1.aspx?KOHDE_ID=753010020
Taaskin kiitos linkeistä, pitänee käydä tuolla paikanpäällä kun tilaisuus tulee.
Katso koordinaatit ylläolevasta virallisesta tiedotteesta.
Sitten Google Earth.
Ja siellähän se on nykyään pellon keskellä noin 500m Sipoonlahden pohjukasta lähellä Sipoonjokea.
Todellakin! Käyn usein ‘vakoilemassa’ esi-isiemme asuinpaikkoja Google Earthin avulla XD
Kiitos =-)
Mahtavaa! Siellä on käytävä ja ehkä pääsisin juttusille jonkun arkeologin kanssa? Se ois tajuttoman mielenkiintoista!
Hej,
Uteliaisuus voitti.
Kävin läpi riskillä Bent Billen sivut.
F-Secure ilmoittaa minulle sivun “harmaaksi alueeksi” eli siellä on oltava varovainen.
Vihreä olisi täysin ok, mutta punaisella merkityt pitää välttää ja kiertää kaukaa.
Tuli pakosta mieleen Tanskan kirkko. Siellä näkyy olevan Billellä paljon tekemistä kirkon piirissä.
Etteivät vain Suomeen tulleet olleet tosiaan tekemisissä väärien henkilöiden kanssa. Olisiko mahdollista, jos he ovat lähteneet pakosalle turvaan, niin he ovat lähteneet jälkiä jättämättä incognitotyyliin kertomatta kenellekään, että mihin suuntaan menevät?
Muistelen lukemiani kirjoja ja niissä olleita kaapupukuisia herroja, niin en yhtään ihmettelisi. Kirjat kertoivat muistaakseni ajasta ennen Vaasaa noin 1250-1500.
Kirkko voisi olla yksi hyvä tutkittava ja kaikki mitä liittyy sen toimintaan, sekä henkilöihin mm. ristiretket yms.
Niin tein!! Suomen Katolinen kirkko vastasi ettei he voi auttaa, vaan olisi käännyttävä yliopiston puoleen. Tein niin mutta he ovat lomalla.
Sitten kirjoitin Tanskan Katoliselle kirkolle ja 10 minuutin kuluttua tuli vastaus! Ei ehkä sitä mitä olisin halunnut ( menen käymään itse kun ehdin) mutta linkki tuli, ristiretkistä suomeen!! YES!! Tässä se linkki ja jos apua kääntämiseen tarvii, teen sen piakkoin, syksyllä ehdin enemmän. Linkki on Norjan Katoliseen kirkkoon: http://www.katolsk.no/biografier/historisk/hfinland
Hej,
Siinä puhutaan Suomesta mm. Lallista jne. Siellä on mielenkiintoisia asioita. Eiköhän tuo teksti aukena.
Tarvitsisi saada käsiin ristiretkiin osallistuneiden henkilöluettelo/ -lista, jos sellaisia ylipäätään on silloin tehty. Niistä voisi selvitä ketä on ollut matkalla mukana.
Aivan niin!! Se olisi upeeta saada, ja siksi aattelin käydä Skånessa, ehkä heillä olisi jotain siihen suuntaan, varsinkin Billesholmin lähettyvillä olevassa kirkossa? Kai sellaiset isot asiat kirjattiin ylös? Huonoa onnea on jos kirkko on palanut jossain vaiheessa historiaa: kaikki kirjanpidot paloivat myös. Eiköhän tämä selviä jotain kautta.
Hej,
Onhan erikoista, kun Tanskan katoliselta kirkolta saa linkin Norjan katoliseen kirkkoon, jossa kerrotaan Suomeen tehdyistä ristiretkistä.
Kohta tekee mieli kirjoittaa, että katollinen kirkko;-]]]. Olis se surkeeta, jos katto puuttuis…
heheh!
Hej,
Alla olevassa tekstissä kerrotaan Erik V Glippingin murhanneen hänen serkkunsa Jacob von Halland.
Onko näin?
Miten siihen sopivat Billet tai Bille Basset?
Katso alla!!!
Erich V. Glipping König von Dänemark (1259-1286)
———————-
1249-22.11.1286 ermordet
bei Viborg
Begraben: Viborg, Dom
Einziger Sohn des Königs Christoph I. von Dänemark und der Margarete von Pommerellen, Tochter von Herzog Sambor II.
Lexikon des Mittelalters: Band III Spalte 2140
********************
Erich V. (Erik Klipping), König von Dänemark
——————————
* 1249, + 22. November 1286
Finderup, Jütland
Begraben: Viborg, Dom
Erich V. wurde als Sohn König Christophs I. bereits 1254 als Thronfolger gewählt und trotz der Auseinandersetzungen zwischen Kirche und König in Viborg gekrönt (Weihnachten 1259). Nach dem plötzlichen Tod (durch Vergiftung) König Christophs übernahm Königin Margareta Sambria die Vormundschaftsregierung. In der Schlacht auf der Loheide gegen Herzog Erich I. Abelsen und die Grafen von Holstein wurden Erich V. und seine Mutter gefangengenomen. Der junge König wurde für zwei Jahre dem Markgrafen von Brandenburg übergeben. Daraus folgte Erichs V. spätere Heirat (1273) mit Agnes, der Tochter des Markgrafen Johann I. Seit dem Ende der 1260-er Jahre übernahm Erich V. selbst die Regierung, seine Königsherrschaft war jedoch von mehreren Seiten bedroht. Die Witwe König Abels, Mechthilde, hatte durch Heirat mit Birger Jarl von Schweden 1260 ihre Position verstärkt. Außerdem wurden schwedisch-norwegische Erbforderungen von seinen Cousinen, den Königinnen Ingeburg und Sophia erhoben. Als Gegner trat auch der exilierte Erzbischof Jacob Erlandsen auf, der seine Interessen vor der Kurie vertrat. Die Beilegung des Streits auf dem Konzil von Lyon (1274) ging jedoch weitgehend zugunsten des Königs aus. Nach dem Tod Herzog Erik Abelsens 1272 hatte Erich V. eine starke Stellung gegenüber dem Herzogtum inne und konnte eine Verlehnung bis zum Jahre 1283 hinauszögern. In der Zwischenzeit verschlechterte sich das Verhältnis zur dänischen Adelsopposition. Dies führte 1282 zur Annahme der ersten dänischen Handfeste (Wahlkapitulation) und vier Jahre darauf zur Ermordung des Königs. Wer die Mörder waren, ist ungeklärt, kaum aber diejenigen, die deswegen zur Friedlosigkeit verurteilt wurden.
———————————————————————————————————————————————-
Erich V. Glipping folgte 1259 seinem Vater als König von Dänemark, wurde 1261 in der Schlacht auf der Lohheide gefangengenommen, von 1261-1264 in Holstein inhaftiert und auf brandenburgische Vermittlung freigelassen. Es war eine Zeit völliger Anarchie. Er stritt jahrelang mit Erzbischof Jakob von Lund, ließ ihn 1274 ermorden und war jahrelang exkommuniziert. Er setzte den Krieg um Schleswig fort, eroberte 1271 Flensburg, später Alsen und Fehmarn und belehnte 1283 seinen Vetter Waldemar mit Schleswig. Er mußte 1282 dem dänischen Adel eine “Magna Charta” zugestehen, was die Anarchie im Lande noch vergrößerte, ging mit der Hanse gegen Norwegen, was zu Plünderungsfahrten der Norweger führte. Er wurde von seinem Vetter Jakob von Halland ermordet.
11.11.1273
oo 1. Agnes von Brandenburg-Stendal, Tochter des Markgrafen Johann I.
-1.10.1304
2. oo Gerhard II. Graf von Holstein-Itzehoe
–
Kinder:
Erich VI. Menved
1274-13.11.1319
Waldemar
– 1304
Richza
– vor 27.10.1308
1292
oo Nikolaus II. Fürst von Mecklenburg-Werle
-12.10.1316
Christoph II.
1276-2.8.1332
Margarete
-2.3.1341
1298
oo Birger König von Schweden
1281-31.5.1321
Katharina
1283- 1283
Elisabeth
1283- 1283
Morjens!
Kuningas Erik Klipping ei murhannut Hallandin Kreiviä vaan päinvastoin. Jakob af Halland oli sekaantunut Erikin murhaan yhtenä murhamiehistä ja tuomittiin maanpakoon. Silti, Erik taas osaltaan murhasi kirkonmiehiä joten kuten me aikanaan epäilimme, kirkko ja kruunu olivat koko ajan taistelussa keskenään. Bent Bille kertoi sivuillaan että mahdollisesti ritari Olaf Bille tuli suomeen juuri tuon murhan takia. Olin ajatellut kirjoittaa bloggi artikkelin nimeltä ’teoriat’ koska niitä on monia.
” Grev Jakob af Halland, eller Nørrehalland, (død ca 1310), var søn af Niels af Halland, der var sønnesøn af Valdemar Sejr. Han blev greve af Halland i 1283. Jakob var fjendtligt indstillet over for Erik 5. Glipping og dømtes ved Danehoffet i 1287 fredløs som medskyldig i mordet i Finderup Lade året før. Han kæmpede sammen med de fredløse og måtte i 1305 afstå sit land til Håkon 5. af Norge.” Tuossa hölistään sitä että Jakob oli vihamielinen Erikiä kohtaan ja miten hänet tuomittiin kuninkaan murhaa seuranneessa suurissa ’käräjissä’ Danehoffinissa maanpakoon osasyyllisenä murhaan. Murhamiesten nimet ovat hisroriassa selvillä ja niiden joukossa ei ole Billejä.
Teoria voi olla se että osa perheestä olivat kuninkaan ystäväpiirissä kuten moni Bille on ollut läpi tanskan historian ( kenraaleina, neuvonantajina, admiraaleina ja niin edelleen) ja toinen puoli oli kirkon puolella, mikä ei ole kaukaan haettua kun katsoo kuinka moni on ollut arkkipiispana, pappina ja muina suurmiehinä kirkossa ja aatelisena. Poliittine peli oli raakaa siihen aikaan.
Tekee mieleni koota kaikki hyvät teoriamme ja ideamme yhteen ja laittaa ne yhden otsikon alle. Mitäs tykkäät? Kun olemme saaneet selville Billen salaisuuden, voimme katsoa taakse ja huomata että ehkä yksi aikainen teoriamme piti vettä? Lähettämäsi vinkit ja kirjallisuus on auttanut aivosolujani liikeelle: ensin mietin miten tanska on ’uskaltanut’ lähteä ristiretkille toisen vallan alueelle, mutta ei niin ihan ollut: alue suomesta joka kuului ruotsille ei yltänyt sinne Sipooseen ja Porvooseen, siksi ehkä siellä juuri tanskalaiset yrittivät saada maata, he kun olivat usein venäjän kanssa ruotsia vastaan….strategisesti loistava idea. XD
Teoriat ihan pulppuavat kallosta, ja näen tekstistäni etten oikeen osaa pitää asiaa yhdessä jutussa vaan pompin jutuista toisiin…tyypillistä minua kun innostun. Siksi olisi hyvä laittaa epäilymme, ideamme ja teoriamme yhteen otsikkoon, kerätä ne ja ottaa mukaan muitten ehdotuksen ja idiksetkin.
Niin, ja kerroinko että sain vastauksen sekä Ringstedin museolta ja Vramin kirkosta? Ringstedistä sain oikein liitteitä koskien Billejä ja Vramissa on pappi kirjoitellut artikkeleita Skånelaisesta Bille suvustamme. SIELLÄ voisi olla vastaus etsintöihimme! Sillä joku Bille/Danske tuli suomeen juuri sieltä, mistä parhaiten etsiä vastausta kuin sen Billen kotikulmilta?
Ilmeisesti sen takia Tanska valtasi ne alueet, Sipoo ja Porvoo, ristiretkien aikana, koska ne ovat myös samalla lähellä Viroa. Ruotsi ja Tanska “kilpailivat” vaikutuksesta yms. Virossa. Ruotsi ehti ensin ja toisena tuli Tanska.
Yllä olevaa käsitetellään niissä lähdekirjoissa, joita olen löytänyt Juhani Rinteen Turun tuomikirkko keskiaikana kirjasta ja liitteistä. Katso aikaisemmat tekstini.
Ruotsin ja Tanskan kilpajuoksusta Viroon varmasti löytyy oikein asiaa käsitteleviä kirjoja. Ne pitää vain ensin kaivaa esille.
Juu löytyy kasoittain historiallisia lähteitä, ja juuri noissa viron sodissa tuli tanskan lippu, ‘Dannebrog’, kuninkaalle avuksi kuin taivaan lähettämänä: se laijaili alas taivaasta ja voilá, tanskalla oli kansallislippu.
Hej,
Tuossa alla puhutaan yhdestä kirkon piirissä olleesta murhasta.
Erik V riiteli vuosia arkkipiispa Jacob von Lundin kanssa ja antoi murhata tämän 1274, eikä kuningas ollut vuosiin kirkkoon yhteydessä. Se oli täydellisen anarkian aikakausi.
Es war eine Zeit völliger Anarchie. Er stritt jahrelang mit Erzbischof Jakob von Lund, ließ ihn 1274 ermorden und war jahrelang exkommuniziert.
Niin oli. Eikä se loppunut siihen. Piispoja ja pappeja vankeutettiin ja kaikki kirkon rikkaudet riistettiin ja luostari laitoksia lakkautettiin keski-ajalla. Se Bosjön luostarilinna jossa vierailen viikon päästä on myös sellainen poliittisen pelin lähde joka järistää kun sitä lukee. Kirjoitan siitä kun siellä käyn, ja laitan tietysti linkkejä mukaan.
Hej,
Joo huomasin sen heti, kun olin lähettänyt tekstin eteenpäin. Asia menikin vahingossa väärin päin, kun ajattelee saksaksi ja kääntää sitä suomeksi.
Niistä murhista on alla olevassa tekstissä lisää mm. se, että Erik V:n isä kuningas Christophs I. myrkytettiin ja pojasta tuli uusi kuningas, kun oli ensin tarpeeksi vanha ja naitettu. Poika oli valittu kruununperijäksi kirkon ja kruunun erimielisyyksistä huolimatta isän vielä eläessä. Erikin isä kuninkaan kuolemaa pidettiin yht´äkkisenä.
Kunigataresta tuli holhooja. He joutuivat Loheiden taistelun jälkeen vangeiksi. Nuori kuningas annettiin kahdeksi vuodeksi Brandenburgin maakreiville, jonka seuraus oli, että tämän tytär Agnes ja nuori kunngas Erik V menivät naimisiin.
Ei ole helppoa ollut olla kuningas sen ajan Tanskassa. Isä myrkytetään ja poika murataan.
Toivottavasti vanhat sukuasiat eivät enää hierrä kengässä ja saadaan asia mahdollisesti selville pohjia myöden.
Begraben: Viborg, Dom
Erich V. wurde als Sohn König Christophs I. bereits 1254 als Thronfolger gewählt und trotz der Auseinandersetzungen zwischen Kirche und König in Viborg gekrönt (Weihnachten 1259). Nach dem plötzlichen Tod (durch Vergiftung) König Christophs übernahm Königin Margareta Sambria die Vormundschaftsregierung. In der Schlacht auf der Loheide gegen Herzog Erich I. Abelsen und die Grafen von Holstein wurden Erich V. und seine Mutter gefangengenomen. Der junge König wurde für zwei Jahre dem Markgrafen von Brandenburg übergeben. Daraus folgte Erichs V. spätere Heirat (1273) mit Agnes, der Tochter des Markgrafen Johann I. Seit dem Ende der 1260-er Jahre übernahm Erich V. selbst die Regierung, seine Königsherrschaft war jedoch von mehreren Seiten bedroht. Die Witwe König Abels, Mechthilde, hatte durch Heirat mit Birger Jarl von Schweden 1260 ihre Position verstärkt.
Kirkko oli mahtava vihollinen siihen aikaan mutta kuninkaat eivät ollet mitään pienoisia vastustajia myöskään. Ei siinä kaikki: talonpoikien kohtelu johti sitten raakuuksiin aatelisten ja punaniskojen välillä ja tottakai kirkko ja kruunu olivat sekaantuneet asiaan. Huh-huh, hyvä että eletään toisia aikoja…
Hej,
Tuossa alla selitetään kuninkaan suhteiden huonontuneen aatelioppositioon. Tämä johti ensimmäisen tanskalaisen käsin kirjoitetun asiakirjan vastaanottamiseen ja neljä vuotta myöhemmin kuninkaan murhaamiseen. Ketä murhaajat olivat, on selvittämättä, mutta tuskin he, jotka sen takia tuomittiin menettämään vapautensa/maanpakoon.
In der Zwischenzeit verschlechterte sich das Verhältnis zur dänischen Adelsopposition. Dies führte 1282 zur Annahme der ersten dänischen Handfeste (Wahlkapitulation) und vier Jahre darauf zur Ermordung des Königs. Wer die Mörder waren, ist ungeklärt, kaum aber diejenigen, die deswegen zur Friedlosigkeit verurteilt wurden.
Murhaajat ovat selvillä, nimet ja kaikki ja heidät tuomittiin maanpakoon Norjaan, heidät perheitään murhattiin ja omistukset takavarikoitiin. Noin 50 vuotta myöhemmin heidät armahdettiin koska todettiin että todisteita ei ollut kuitenkaan tarpeeksi.
http://da.wikipedia.org/wiki/Erik_Klipping
tuossa myös esitellään miksi kuningas murhattiin, kaikkiea vaimojen viettelystä toisen kuningaskunnan sekaantumissen asti.
Katsoppas tätä seuraavaa linkkiä, siinä snotaan että näiden murhamiesten syyttömyys on todennäköistä koska se oli enemmän ‘poliittinen puhdistus’ kuin ihan oikea tuomioistuion jossa papit ja paavit olivat tuomion ratkaisevia tekijöitä ja koska sota tanskan ja norjan välillä oli jo käytännössä alkanut. Syy miksi he pakenivat norjaan, ja norjalaisen kuninkaan lisänimi oli Pappivihaaja. Heheheh. Aikamoista peliä…
http://da.wikipedia.org/wiki/Stig_Andersen_Hvide
Hej,
Juolahti mieleeni hitaasti ajatus, että Peder Dansken vaimo Margareta oli Peder Svärdin tytär. Peder Svärd, “vanha Peder Svärd” omisti maata Porvoon Kräppelbyssä ja Haagassa. Onko sattumaa, että tyttären mies olisi mahdollisesti tanskalainen ja hänen vaimonsa isä omistaa maata alueelta, joka ilmeisesti on ollut aikoinaan tanskalaisten valtauksia? Tanskalaisethan valtasivat ruotsalaisalueen ulkopuolelta Sipoon ja Porvoon alueet ristiretkien aikana noin 1201-1210 ja olivat maassa hetken aikaa. Olisiko niistä joku jäänyt maahan?
Vähäkangas kirjoittaa, että Peder Dansken hallussa oli Porvoossa maata Kräppelbyssä ja Haagassa, joka oletettavasti tarkoittaa nykyisen Helsingin alueen Haagaa. Nämä maat olivat aikaisemmin vaimon isän maita. Kreppelby on melkein Porvoon linnan ja nykyisen Pernajan puolivälissä nykyisen Porvoon itäpuolella. Alue on voinut hyvin kuulua aikaisemmin näihin tanskalaisten valtauksiin.
Peder Svärdin isän Herman Svärdin sanotaan olevan ruotsalainen tai saksalainen, joka olisi tullut maahan Baltian tai Ahvenanmaan kautta. Hän on syntynyt noin 1330 ja kuollut noin 1383. Hän oli asemies.
Tapio Vähäkangas on saanut selville, että Olof Danske-niminen mies olisi omistanut maata Ahvenanmaalla 1400-luvun alussa.
http://www.sukuhistoria.fi/wiki/index.php/KURKI
http://www.genealogia.fi/genos/69/69_125.htm
Click to access v35-77.pdf
Juhani Rinne tekstissän “Tanskalaisten ristiretket Suomeen” pitää näitä vallattuja alueita ja niiden linnoja tanskalaisvallan keskuspaikkoina, vaikkakin ajanjakso oli lyhyt.
Tanskalaisten vuoden 1202 ristiretkestä on tietoja seuraavassa kirjassa / paikassa > Ry klosterannaler, publ. i Monumenta Germaniae historica XXIX. Oheinen tieto kirjasta Historiallinen arkisto XXIII, I, 3, s. 54. Suomen historiallinen seura, Helsinki 1912.
Asiaa kannattaa tutkia ja tuo kuulostaa ihan loogiselta kun ajattelee miten viron maista taisteltiin ja miten Venäjä ja tanska olivat liittolaisia ruotsia vastaan useita kertoja. Hmm…nyt mietityttää mihin voisi kääntyä saadakseen valoa tähän…taitaa olla historianlaitos suomessa ja tanskassa. Yritän tanskasta ensin. Tuo katolinen kirkko on ollut hyvin avulias, ja syksyllä selviää minkä verran Vramin kirkko ja Billesholmin historia voi meitä auttaa.
http://www.geni.com/family-tree/index/6000000013025842634
Tuolta pitäisi löytyä polkua taaksepäin. Siellä on sinun Nilsin sukuhaarasi ja minun Pederon.
Mutta kuka on heidän isoiäs ja isoisän isä jne.
Olisi kivaa tietää miten tuohon kaavioon on päädytty.
Jeps jeps. Pitää kysyä Åbergilta kun tapaan hänet kahden viikon kuluttua. Minuakin tuo kiinnostaa, vaikkakin se on kutakuinkin järkeenkäypä. Silti, kuka oli ensimmäinen Bille/Danske joka tänne tuli ja miksi olisi kiva tietää ja siksi me uurastamme, sinä ja minä ja niin moni muu sukulainen. hidasta tämä on, mutta tuloksia tulee ihan varmasti.
ja jollei tule, on silti antavaa löytää uusia sukulaisia ja tehdä töitä yhdessä. XD
Hej,
Olen alustavasti tiedustellut DNA-testin tekemistä.
Missä ja miten herrat Bille ja Åberg testin tekivät? Ovatko he molemmat suorasta isälinjasta/mieslinjasta?
Meitä on useita, jotka ovat joko äiti tai seka linjasta, jossa isä ja äiti vuorottelevat esivanhempana. Meillä on sekalinja.
Nyt olisi hyvä saada tieto herrojen tekemästä DNA-testistä ja sen tuloksista, jotta voi itse miettiä mitä ja miten tehdä sellainen itsestä. Ja koettaa selvittää voidaanko saatuja tuloksia verrata herrojen tekemiin.
Hei Freja & Jukka!
Olipa hauska seurata kommentointianne. Itse jo vuosia sukututkimusta harrastaneena (olen tutkinut isäni Lohtander-sukua ja myös äitini vanhempien sukuja + autellut aviomiestäni hänen tutkiessaan isänsä Ståhlberg-sukua) olen uurastanut lähinnä paperi- ja nettidokumenttien (kirkonkirjat + sukuhistoriikit sekä Hiski + SSHY:n digiarkisto) parissa ja ajatellut faktatiedon keräämisen jälkeen rakennella “lihaa luiden päälle” eli kehitellä jonkinlaista sukukertomusta keräämäni tiedon perustalle. Sukututkijalla täytyy olla innovatiivisuutta, mutta ilman lähdeviitteitä (mieluiten dokumentoituja) mikään ei ole varmaa. Siksi niitä dokumenttejakin on hyvä olla olemassa. 🙂
Lennokkaita kommenttejanne lukiessani tuli muutama ajatus mieleen.
Ensiksikin: DNA-näytteitä sukututkimustarpeisiin mainostaa muistaakseni mm. My Heritage eli ainakin sitä kautta järjestyy; hinta taisi jopa olla ihan siedettävä, en muista tarkkaan mutta ehkä runsaat 100 euroa suunnilleen . . . Itselläni ei ole enää ko sivustoa, koska en jatkanut My Heritage-sopimusta.
Toiseksi: Tutkailin tuota Frejan laittamaa Nils Danskesta alkavaa linjaa “Alkuperä”-linkissä (Samaa esi-isäporukkaa löytyy myös Genistä) ja jäin pohtimaan noita jälkipolvia; ts. naispuolisia perillisiä ja sukunimien vaihtumista . . . Luettelossa kun ei ole mainittu kaikkia kyseisten avioparien lapsia jne. Toki vaakunasta tuossa luettelossa hahmottaa mitä sukupuolta jälkeläinen kulloinkin on, vaikka vaakuna vaihtuu muutamaan kertaan . . . 🙂 Mitenköhän muuten tuohon aikaan Tanskassa oli käytäntö, periytyikö aatelisarvo sukupuolesta riippumatta? Joku väitti minulle, että ei, jos ei ollut miespuolista perillistä . . .
Suomessa sukututkimusta on tehty yleensä isä-linjasta, mutta voi sen äiti-linjastakin tehdä. Tuossa Frejan kirjaamassa linjassa on käytetty molempia. Itse olen kerännyt sukuohjelmaani kaikki mahdolliset tiedot eli kaikki perheen lapset sekä miehen ja vaimon vanhemmat + sisarukset (jos ovat löydettävissä).
Frejan kirjaamasta sukuluettelosta huomaa, että joidenkin vanhempien ja perillisten kohdalla on kovin pitkä aikaväli, joten välistä saattaa myös puuttua joku; esim. Peder Olofsson Bille (noin 1479-1549) > Olof Persson Bille (noin 1530-1600) > Per Olofsson Åberg (noin 1580-1639) . . . Näissä esimerkeissä isät olisivat noin 50-vuotiaita jälkeläisten syntyessä, mikä tietenkin on biologisesti mahdollista, mutta ei ehkä noihin aikoihin kovin todennäköistä . . . etenkään, kun aiemmissa esi-isissä haitari näyttää olleen suunnilleen 20-30 vuotta. Noina aikoina ihmiset kai eivät eläneet kovin vanhoiksi?
Nettilähteisiin tutustuessani ymmärsin myös, että tuon Danske-nimen suhteen on vielä epävarmuutta tarkoittiko sen käyttäminen alkuperän korostamista vai mistä nimi oikeastaan on peräisin ja ketkä sitä käyttivät ja miksi . . . Oudolta joka tapauksessa tuntuu, että luettelo alkaa Nils Danskella ja nimi vaihtuu heti Billeksi ja sitten taas pari Danskea joiden jälkeen Bille jne.
Ja vielä yksi asia, jota en oikein ymmärtänyt: miksi Bille Basse? Eli mikä ja kuka on tämä Basse ja miten liittyy Bille-sukuun?
Mieheni Rauli Ahosen sukupuussa on muuten tuolla Maria Gustava Sevónilla & Gustav Adolf Mäensyrjällä lapset: Wilhelmiina (1870-1962); Gustav Adolf (1866-1888) ja Karoliina (1868-1888). Nämä kaikki ovat Mäensyrjiä, joten mistä tulee tämä luettelossasi oleva Johannes Kustaanpoika Oksanen (1880-1943) eli onko sinulla tietoa miksi hänellä on eri sukunimi?
Maria Gustava Sevón oli mieheni Raulin isän äidin, Wilhelmiina Mäensyrjän äiti ja Raulin isän isä oli Wilhelmiinan aviomies Werner Ståhlberg, joka suomalaistamisbuumin aikana muutti nimensä Verneri Ahoseksi.
Lähivuosina kuolleen sukututkija Rauli Tammilehdon mukaan Mäensyrjät ja myös Maria Gustava Sevón olivat kotoisin Lopelta, josta olivat myös Marian vanhemmat Johan Carlsson Sevón & Maja Stina Isaacsdotter.
Antoisaa jatkoa kiinnostavan Bille-tutkimuksen saralla!
Hej eilanurmela,
Tervetuloa mukaan, vaikka en olekaan sivujen ylläpitäjä ja haltija. Mielenkiintoista saada lisää mielipiteitä omani rinnalle. Itse olen Peder Dansken perillisiä ja koettanut selvittää, löytää tietoja hänestä taaksepäin. Se taitaa olla Suomesta käsin hankalaa ja toive, että Danske, mahdiollinen lisänimi tanskalainen, olisi löydettävissä Tanskasta. Kuten olen jo aikaisemmin todennut, niin rovasti Tapio Vähäkangas on ansiokkaasti tutkinut Peder Danskea ja tämän jälkeläisiä. Hän ei ole kyennyt yhdistämään keskenään Peder Danskea muihin saman nimisiin tai mahdolliseen lähtömaahan Tanskaan.
Tämä oivalluksen ovat tehneet herrat Bent Bille, edesmennyt, ja Carl Åberg. Heidän sanotaan ottaneen dna-testit, jotka osoittaisivat sukuyhteyden olemassa olemisen. Tämä tieto kiinostaa minuakin ja sukumme muita jäseniä.
Bent Bille on ylläpitänyt internetissä http://www.bille.net-sivustoa (varo Antivirus 2009 ilmoitusta sivuilla, se on feikki antivirusohjelma sanoi F-Secure). Hän ja herra Åberg ovat tutkineet sukua. He ovat päätyneet saatuihin tuloksiin. Niitä minäkin haluaisin saada tarkemmin esille.
Meillä, sinulla ja minulla, ovat samat “tietolähteet” käytössä. Olen juuri hiljan törmännyt tarkastaessani ja varmistaessani vanhempia sukuni tietoja uudelleen Hiskin kautta havainnut siellä epätarkkuuksia, jotka johtivat täysin väärille ei yhteensopiville jäljille. Olen laittamassa Hiskiin korjauspyynnön oikeiden “todisteiden” kera, jotka on kerätty heidän omista tiedoistaan Hiskistä. Ihmettelin, kun mikään ei täsmännyt. Se vaati oivalluksen ja yhteen sovittamista Hiskin, SSHY:n ja Digi.narcin tietojen kanssa. Mutta tarvittavat oikaisu-/ korjaustiedot ovat Hiskistä itsestään löydettävissä ja sieltä peräisin.
Seuraa ja kommentoi jatkossakin sanoo sivulla itse vierailijana oleva sukua seuraava henkilö.
Hei vaan taas, Eila, ja hauskaa nähdä sinua täällä.
Unohdin että et ole enää Myheritagessa, jossa minulla on paljon, paljon esi-isiä kirjattuna ja heidän sisaruksensa ja lapsensa ja niin edelleen, en ole niitä tänne laittanut vielä, kuten olen yhdessä postissani selittänyt, koska en ole vielä löytänyt kätevää tapaa niitä siirrellä, ja se on oleva hirmuinen operaatio ajallisesti, ja vasta talvella minulla on sellaisia aikoja.
Dokumentit, juu, paperipoluiksi niitä kutsun ja viime talvi ja kevät kului niiden tarkastamiseen: huomasin Genissä että Sevönien suku on kiitettävästi kartoitettu, omaksi työkseni on jäänyt dokumenttien tarkistaminen ennenkuin lisään nimiä puuhuni ja olen löytänyt virheitäkin ja niitä on tärkeää korjata. On myös oikein hyvää harjoitusta sellaiselle vihreälle tutkijalle kuin minä ’löytää itse’ ne Geni puiden ihmiset. Se on tietysti niin helppoa kun ne jo ovat siellä, vuosilukuineen kaikkineen ja joskus jopa paikkakunta mainittu.
Siitä puheenollen, joo Loppi on paikkakunta josta ovat tulleet moni sukuhaarani, mutta meidät Sevónit tulivat sinne Espoosta. Gustaf Sevón 1722-1789, löytyy rippikirjoista ja hänen poikansa ( Carl Gustaf Sevón 1759-1820) ja lapsensa, vaimonsa ja poikien lapset ja niin edelleen. Ja tietysti muutto Lopelle. Vaimojen suvut ovat mainutut Myheritagessa myös, Bom’it, Åbergit ja Dictoniukset ja muut. Mistä Sevón tuli suomeen, on asia joka pitää selvittää. Paimion Sevón pappisuku on jollain tapaa suvussa, niin myös pohjanmaan Sevónien pappisuku, tosin en ole vielä löytänyt yhteisiä esi-isiä yhdistääkseni varmuudella ne toisiinsa. ’Meidän’ Sevónit olivat enimmäkseen sotaväessä. Sevón on, ja oli, niin harvinainen sukunimi suomessa, on hyvin epätodennäköistä etteivätkö he kaikki ole jollain tapaa sukua keskenään. Pitää vain löytää veljekset/siskokset jotka muuttivat eri paikkakuntiin ja tulivat siten paikkakunnan kanta-isäksi/äidiksi. ’Meidän’ Sevónien kanssa sain apua hera Sandbergiltä, ja olen tietysti tarkastanut kaikki tiedot paikkansapitäviksi. Se osa blogistani, jossa ajattelin alustaa oikein kunnolla ’oletuksia’ on vielä kirjoitamatta, ja siinä voidaan keskustella kaikista todennäköisistä ja hieman kaukaa haetuistakin mahdollisuuksista mitä tulee Sevóneihin, Billeen ja Danskeen, ja Bom’eihin ja muihin.
Tiedätkös sinä mitään hyvää keinoa tai systeemiä jolla voisi saada tuon minun sukupuuni tiedot siirrettyä helposti tänne blogi systeemiin? Se olisi kaikkein paras vaihtoehto, jotta muutkin jotka eivät ole Myheritagessa voisivat nähdä kaikki sukusuhteet ja muut.
Sukunimen muutokset 1900 luvun alussa johtivat siihen että Mäensyrjästä tuli Oksanen, mummoni kertoi, ja on kyse hänen isovanhemmistaan. Joku otti Ahosen nimen ja joku otti muita. Kustaa Adolf Andersson Mäensyrjä meni naimisiin Maria Gustava Sevónin kanssa kuten tiedät, ja heidän poikansa Johannes Kustaanpoika Oksanen nai Signe Maria Bom’in. Ja he saivat iso-äitini Sallin, ja niin edelleen. Nuo kaikki ovat Myheritagessa luetteloitu, mutta sehän nyt ei auta täällä. Pahus sentään. Bomien suvussa tapahtui sama asia. Olemme siinä onnellisessa asemassa että heillä oli niin erikoinen nimi, on helpompaa löytää Bom, Sevon tai Bille kuin Antinpoika tai Eerikintytär miljoonien muiden joukosta. Minulla on nuo luettelemasi tiedot virkatodistuksien kautta, vanhempi sukulainen 80-luvulla antoi ne minulle, mutta kiitän silti oikein paljon, nyt voin tarkistaa ne sinun kauttasi, sillä löysin virkatodistuksesta virheitä ja yksi virhe johti minut väärille teille ja umpikujaan, kuten olen kertonut aiemmissa kirjoituksissa. Silti, helppo sukunimi tai ei, olen jumissa Bomíen kanssa, sekä Lindahl/Lindholmien kanssa kunnes saan käytyä Lohjan, Vihdin ja Kirkkonummen kirkkoherranvirastoissa nuuskimassa, minulta puuttuu 2 sukupolvea ennenkuin pääsen eteenpäin…tai siis taaksepäin. XD On hyvin epätodennäköistä että ehdin käydä muissa kuin yhdessä lomani aikana. Tiedot ovat niin tuoreita ettei niitä ole digitalisoitu.
Kaikki henkilöt tuossa nopeassa suorassa linjassa vaakunoineen ovat Suomesta. Olen laittanut ’suoran linjan’ minusta ylöspäin ja suurimmalla osalla on tarkastettu paperipolku, suurimman osan työstä on tehnyt herra Åberg joka löytyy Genistä, ja hän on tehnyt tuon DNA testin mutta miten ja missä, on asia josta hän ja minä keskustelemme kahden viikon kuluessa, ja saan silloin paljon vastauksia. Juu reikiä on sukupolvien välillä ja luulen että juuri siksi tuo DNA testi on tehty, varmuuden tuomiseksi paperityöhön ja dokumentteihin. Siis, koska DNA on varmistanut sukulaisuuden tanskaan asti, on noiden oletettujen sukulaissuhteiden täytynyt olla olemassa. Miksi ensimmäinen dokumentoitu tanskalainen on nimeltään Danske, on arvoitus, mutta koska koko sukuhaara on sukua Billelle täällä tanskassa, ja koska Bille nimeä jotkut käyttää, on ehkä sopivaa olettaa että Danske nimeä on käytetty alkuperän osoittamiseksi, ei kai kukaan tahtonut itseään sekoitettavan ruotsalaiseksi! Kun on tehnyt selväksi olevansa tanskasta, sai varmasti paremman vastaanoton ja ohtelun kuin jos joku luuli ruotsalaiseksi.
(Tämä pätee yhä tänä päivänä. Itse jos sanon olevani suomesta ruotsin puolella, saan jääkylmän kohtelun, jopa vihamielisen useimmiten. Jos sanon olevani Tanskasta, on asia ihan eri. Hassua miten asia yhä on näin. Nyt ei tietysti voi yleistää mitään, mutta erityisesti siihen aikaan ruotsalaiset tulivat suomeen kääntämään suomea kristinuskoon tyylillä ‘usko tai kuolet’ ja se tuskin on koskaan virittänyt ystävällisiä tunteita. Suomen miehittäminen ei myöskään ole ollut lisäämässä ruotsalaisten suosiota maassa.)
Olen nyt saanut niin paljon apua kaikista mahdollisista kohteista joihin olen ottanut yhteyden täällä tanskassa ja Skånessa ruotsin puolella, että pitäisi oikeen kirjoittaa uusi bloggilisä yksinään niistä uutisista, jotta te kaikki voisitte olla perillä samoista asioista ja ehkä antaa vinkkiä mitä minun pitäisi kysellä ehkä hieman yksityiskohtaisemmin. On hyvä että meitä tutkijoita on molemmin puolin rapakkoa niin voidaan tehdä yhteistyötä ja auttaa toisiamme, kun kaikilla on samat lehmät ojassa, kuten Jukka niin hauskasti sanoi. Sain myös yhteyden Perniöön josta sain myös apua ja heillä on tiedossa meidän kaikkien esi-isien asuinpaikka/Kylä, se joka on mainittu ikivanhoissa papereissa, silloin kun Pyhäjoki nimistä kylää pantattiin. Jukka, kirjoitin vastauksen jokaiseen postiisi, näitkö sen jossa ihmettelin miksi oletettuja Laukon/Laukan kartanoita on kaksi? Se toinen on Tampereen lähellä, mutta todisteiden ja historiallisten papereiden mukaan ‘meidän’ Laukko ja Pyhäjoen kylä ja tila on Perniössä. Siis….mitä ihmettä?
http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=123
Tuossa kerrotaan hieman Pyhäjoen kartanon historiasta ja miten nimi muutettiin ja miksi se ei ole enää alkuperäisessä paikassa. Alla Perniön Laukko. Eräs paikallishistorian tuntija sanoi että 70-luvulla pystyi näkemään jäännöksiä siitä ikivanhasta kylästä/tilasta jossa esi-isämme syntyi.
” Perniönjoen pohjoispuolen asutuksella on rautakautiset juuret ja se edustaa Periniönjokilaakson suomenkielistä kanta-asutusta. Näsen kartanokeskus rakennuksineen on ollut asuttu 1690-luvulta lähtien, mutta kartanon kahden edeltävän vaiheen – 1500-1600-lukujen Näsen kuninkaankartanon sekä keskiaikaisen Helgån – Pyhäjoen – sijaintipaikat ovat säilyneet Muntolannokalla ja nykyisen Vanhakartanon tilan alueella. Keskiaikaista kehitystä ilmentävät myöskin Kalkkipuodinmäellä olevan, oletettavasti 1500-luvulla autioituneen kylän jäänteet.” sanotaan museoviraston sivulla asiasta Helgå/Pyhäjoki nimisestä kylästä/tilasta Perniössä, ja siitä länsi-pohjoissuuntaan on Laukko.
Ja sitten kuva Muntolannokan sijainnista:
Vesitiet olivat siihen aikaan valtateitä joten ei ihme että asutus oli joen varrella ja vieläpä risteyksessä. Laukko oli myös joen varrella, sen näkee kun zoomaa tarpeeksi lähelle. Joesta on tullut oja, mutta se näkyy yhä. Aion käydä alueella, molemmilla.
Siitä puheenollen, voitaisiinko koota KAIKKI kysymykset joita meillä on herra Åbergille tänne, niin voin ottaa ne mukaani kun näen hänet 2 viikon kuluttua? Se olisi suuri apu minulle kun haastattelen häntä. Ja suuri apu kun löydän Bent Billen perheen.
pahus…kuvat eivät tulleet mukaan. >.< täytynee laittaa ne erikseen ihan omaan päivitykseensä.
Mitä?
Onko meitä Jukkia kaksi?
Katso alla.
Mikä posti?
Laukosta alla.
Laukko nimi on voinut hyvinkin siirtyä sieltä etelämpää ylemmäs Vesilahdelle ihmisten mukana, kuten on ollut tapana muinoin jo eräkaudella. Silloin erämiehet nimesivät uusia paikkoja rintamaidensa, kotitilojensa mukaisesti siellä missä olivat heidän eräsijansa, miehenmetsät. Erämetsiä oli jopa pohjoisessa asti…siis nykyisen Lapin alueella, mutta vähemmän kuin etelämpänä noin nykyisen keskisen Suomen alueella Oulusta alas päin.
Jukka, kirjoitin vastauksen jokaiseen postiisi, näitkö sen jossa ihmettelin miksi oletettuja Laukon/Laukan kartanoita on kaksi? Se toinen on Tampereen lähellä, mutta todisteiden ja historiallisten papereiden mukaan ‘meidän’ Laukko ja Pyhäjoen kylä ja tila on Perniössä. Siis….mitä ihmettä?
Hej,
Kysymyksiä miten DNA-tutkimus tehtiin ja minkä kautta, siis mikä yritys…GenebyGene? Ovatko testin tehneet DNA Finland projectissa mukana?
Miten sukupuu on saatu rakennettua ja yhdisteltyä Nilsistä ja Pederistä taaksepäin…Tanskaa kohti.
Mistä on löytynyt tieto lisänimen Danske käyttämisestä Bille-nimen liitteenä tai korvaajana vai onko se oletus vai löytyykö nimen läyttämisestä lisänimenä ja kuvaavana nimenä tietoa Tanskasta?
Montako on arvioitu puuttuvan ketjusta taaksepäin Tanskaan?
Olisivatko viikingit kuuluneet kuvaan mukaan, koska kaukana ei ole sekään ajanjakso?
Hej,
Koeta saatko selville herra Åbergilta mitä kaikkea he ovat jo tutkineet henkilöitä selvittäessään. Ajattelin, ettet tuhlaa aikaasi samojen jo tiedossa olevien asioiden uudelleen tutkimiseen. Selvitä ovatko he tutkineet kuningasmielisiä, kirkonmielisiä suvussa. Sotaretkiä, ristiretkiä, koska niiden yhtyedessä voisi hyvinkin jäädä maahan. Entä kauppa ja merenkulku?
Jos tiedetään, niin saat kohdistaa kyselysi oikeisiin vielä tuntemattomiin kohteisiin.
Edelleen hieman ihmetyttää miksi he tulivat juuri Suomeen? Oliko se tekemisissä Viron asioiden kanssa, kun Tanska ja Ruotsi kisasivat vallastaan siellä…Tallinna…Tanskanlinna, kuten tämä yksi turkulainen historiamielinen asian esitti.
Muuten tein eilen hakuja Googlessa sanoilla Sibbesborg ja Tanska. Esille tuli ielenkiintoisia aiheita, sivuja ja dokumentteja.
Koetin lähettään linkin Suomen argeologisen seuran pdf-tiedostosta, mutta se taisi olla liian iso. Tuo tuli esille neljännellä tuloksissa.
Onks katto tervattu;-]?
Hei Jukka!
Kiitos vastauksestasi! Hiski ei todellakaan, kuten sanoit, ole ihan luotettava ja tarkka lähde, koska sinne syötetyt tiedot tehdään pääosin vapaaehtoistyövoimalla. Jotkut kirkonkirjat ovat tosi vaikealukuisia, käsialat vaihtelevat kovastikin ja sivut saattavat olla pahastikin vaurioituneet. Itse käytänkin Hiskiä enimmäkseen vain tutkimuksen alkuvaiheessa, sieltähän on niin helppo hakea tietoa ja sieltä saattaa saada ko. henkilön paikkakunnan selville, jos se ei ennakkoon ole tiedossa. Digiarkistosta löytää tietoa enemmän, mutta sen kahlaaminen on hankalaa, koska hakutoiminto (=käytössä vain yhdistyksen jäsenillä) ei ole kovin käyttökelpoinen eli ei hae ihmisten nimien perusteella ja kirkonkirjoja joutuu käymään läpi yksitellen. Melko hyydyttävää puuhaa, kun useamman vuoden asiakirjoja tihrustelee tuntitolkulla! 🙂
Laitoin tuohon edelliseen kommenttiini väärin mainitsemani edesmenneen sukututkijan nimen, joten korjaan sen nyt tähän. Kyseessä on siis Rauli Tammela -niminen henkilö ja “tammenjuuri-sarja”, joka käsittää kirjana julkaistuja tutkimuksia useimmista lilasista suvuista. Meillä on julkaisu nimeltä “Pilpalan Karhulan suku” (Tammenjuuri-sarja XXXV 2009), jossa on tietoja myös esim. Aittoniemen ja Sevónin suvuista.
Onnistuin em. julkaisusta löytämään tuon mieheni isoäidin isän, Kustaa Adolf Mäensyrjän (8.3.1844-6.12.1913) kaikki jälkeläiset, joita löytyikin 14 kappaletta! Näistä yksi (Wilhelmiina Kustaantytär) siis on mieheni isän äiti! Osa lapsista (1-7) on Maria Gustava Sevónin (2.1.1846-4.11.1884) jälkeläisiä, osa toisen vaimon (8-14), Maria Henriika Juhontytär Yli-Heikkilän (12.12.1862-3.5.1951). Tässä koko luettelo:
1. Kustaa Adolf Kustaanpoika (1.6.1866-25.10.1888)
2. Karoliina Kustaantytär (21.11.1868-12.11.1888)
3. Wilhelmiina Kustaantytär Ahonen (e. Ståhlberg) s. Mäensyrjä (13.11.1870-8.8.1962)
4. Oskar Oksanen (1.2.1873-?)
5. Maria Kustaava Kustaantytär (28.6.1875-27.4.1945)
6. Aleksanteri Syrjänen (11.11.1877-19.8.1951)
7. Johannes Kustaanpoika Oksanen (3.7.1880-9.11.1943)
8. Otto Jalmari Mäensyrjä (9.4.1887-24.7.1963
9. Väinö Vihtori Mäensyrjä (25.9.1888-?)
10. Helmi Elina Salminen s. Mäensyrjä (18.11.1890-18.12.1996)
11. Aliina Auroora Järvinen s. Mäensyrjä (2.7.1893-?)
12. Kustaa Leonard Mäensyrjä (22.12.1895-?)
13. Martti Einari Mäensyrjä (11.11.1901-20.4.1957)
14. Fanny Matilda Koivisto s. Mensyrjä (25.2.1906-?)
Mielenkiintoista em. jälkelässä on juuri tuo aiemmin mainitsemani erinimisyys. Lopen kirkonkirkoissa tapaa paljon patronyymejä eli sukunimet puuttuvat. Niitä ei joko ole mainittu tai ei ole olemassa (todennäköisempi syy). Näiden Kustaa Mäensyrjän ja Maria Gustava Sevònin miespuolisten jälkeläisten erinimisyydessä kiinnittyy huomio siihen, että ensimmäisellä, isän kaimalla, ei ollut lainkaan perhettä ja kaikilla muilla miespuolisilla on sekä perhe että eri sukunimi (Oksanen ja Syrjänen).
Eipä ole tullut sukututkija-historiassani aiemmin tällaista tapausta vastaan, joten kiinnostaisi tietää, miksi eri sukunimet, kun isä oli – ainakin oletettavasti – kaikilla sama eli Maria Gustava Sévonin puoliso Kustaa Adolf Mäensyrjä! 🙂 En oikein jaksa uskoa, että pojat olisivat ottaneet vaimojensa sukunimet, vaikka teoriassa kai tällainenkin olisi ehkä ollut mahdollista. Vaimojen sukunimiä ei Tammelan julkaisussa kuitenkaan mainita, heistä käytetään patronyymiä.
Täytyypä pistää tämäkin asia toistaiseksi muutaman muun selvittättömän joukkoon; esim. äitini sukua (Laukkanen) tutkiessani on tullut muitakin pähkinöitä purtavaksi, vaikka sukuseuralta olen aikoinaan saanut seurakunnalta tilatut “valmiit” selvitykset isoäidistäni 1500-luvulle saakka. Mihinkään ei siis välttämättä kannata luottaa! 🙂
Aherrus kuitenkin jatkuu hitaasti, mutta varmasti! Työn iloa teille muillekin! 🙂
Hei, vastasin tähän aikasemmassa postissani sinulle. Näen uudet postit teiltä puhelimestani, mutta vastaamaan pääsen vasta kun olen ‘oikealla’ koneella. 🙂
PS. Tämä ohjelma näyttää “syövän” kirjaimia, jos ei ole tarkkana. Kommenttini alussa puhun loppilaisista suvuista, en siis “lilaisista”. 🙂
Rauli Tammelan kirjaa tutkiessa ja nettilähteisiin verratessa tuli taas mieleen muutamia ajatuksia, joista lähemmin otsikolla “Sukututkimuksen kompastuskiviä” osoitteessa http://eilanurmela.wordpress.com/
Käykääpä lukaisemassa!
Katsos alla tuo linkki. Nimi on hieman erikoinen, mutta sen sisältö kertoo mielenkiintoista Tanskaan liittyvää.
http://punainenturku.blogspot.fi/2013/06/terra-matris.html
tiistai 25. kesäkuuta 2013
Terra Matris
Tänään 25-6 tulee kuluneeksi tasavuosia siitä, kun
1219 – Tanskan kuningas Valdemar II Sejr nousi maihin Viron pohjoisrannikolla, hävitti siellä olleen muinaislinnan ja perusti paikalle oman linnansa, ”Tanskan linnan” eli Tallinnan.
Samainen Sejr oli jo vuonna 1210 tehnyt hävitysretken Suomeen ja tanskalaiset yrittivät pakottaa suomalaisia heille kuuliaisiksi turvatakseen tavoitteensa Viron valloittamisessa. Tanskalaiset valtasivat 1214 hetkeksi mm. Porvoon Linnamäen ja Sipoon Sibbesborgin. Turun Sotalaisten Samppalinnan jokivarsilinnoitus jäi heiltä kuitenkin valtaamatta.
Valdemar II (1170–1241) oli Tanskan kuningas vuodesta 1202 kuolemaansa saakka. Hän oli edeltäjänsä Knuut VI:n veli ja tämän edeltäjän Valdemar I:n ja tämän puolison kuningatar Sofian toiseksi vanhin poika. Jälkipolvet ovat käyttäneet hänestä lisänimeä Sejr, voittaja tai valloittaja.
Valdemar II:n sinetti.
Vuonna 1219 Saksalainen ritarikunta pyysi apua Baltian käännyttämisessä, ja Valdemar sai sotaretkelleen ristiretken arvon. Taistelut Tallinnan läheistöllä olivat rajuja. Niissä liehui ensimmäistä kertaa Tanskan lippu, jossa on punaisella pohjalla valkoinen risti. Legendan mukaan lippu putosi taivaasta Lindanisen taistelussa ja johdatti tanskalaiset voittoon. Viro liitettiin Tanskan maihin, ja sen asukkaat kastettiin kristinuskoon.
Vuonna 1219 vuonna käyttöön otettu Tanskan lippu, Dannebrog
Tuolla alla on Inkoonkin alueesta.
http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/85116/Maalle.pdf?sequence=3
Hej,
Aina pitäisi tehdä työnsä tarkemmin, niin huomaisi kaikki asiat kerralla. Nyt saa kyllä mennä tämän hikisen helteen piikkiin tämä töppäys.
Asiaan!
Tekstissään, kirjassa Historiallisia tutkimuksia vuodelta 1923, “Tanskalaisten ristiretket Suomeen” Juhani Rinne kirjoittaa näin “Edellä tehty vertailu Tanskan linnoihin on jo osoittanut Sibbesborgin linnan yksityislinnan luonteen. Tässä suhteessa ansaitsee huomiota myöskin linnan nimi, joka ilmeisesti on henkilönnimestä johtunut. Saanemme näissä seikoissa nähdä todistuksen siitä, että joku Sibb-niminen tanskalainen ylimys, joka on seurannut tanskalaisten retkiä Suomeen tai niiden jälkeen maahamme jäänyt, on linnamme rakennuttaja”.
Nyt pidä itsesi tuolilla, ettet putoa takalistollesi eli sille pyrstöllesi, jota siten itse kutsuit;-]]!!! hahaaa.
Lue alla oleva viitetieto! Voi olla tärkeä tieto!
Tekstissä on rakennuttaja sanan yläindexissä viite numero 2. Viite 2 on seuraava: Sibb-henkilönnimistä Tanskassa vert. Johannes Kok, Det Danske Folkesprong Sönderjylland II, siv.46.
Tämmöisiä viitteitä löytyisi nopeampaa, kun lukisi ja varsinkin ymmärtäisi mitä juuri on lukenut;-]…heh.
ps. Taidampa kuvata tämän Nokia 808 Pureview:a arkistoon koko kirjoituksen, niin liitteet löytyvät vielä myöhemminkin, kun on tarpeen!
Hej,
Katso linkki alla Bayerische StaatsBibliothek digital BSB MDZ.
http://reader.digitale-sammlungen.de/en/fs1/object/display/bsb10582588_00056.html
Tuolla se viitetieto on luettavissa, mutta auttaako eteenpäin?
Hej,
Viitteesä mainitut herrat Sibbersen taisivat olla hekin pappeja. Mitähän sen muun suvun miehet ovat olleet?
Yritæn ottaa selvææ. 😊
En ole varma. Luulen ettæ luin kaiken Sibbersen ja Sibbe nimeen liittyvæn jo pari viikkoa sitten mutta etsin tæmæn kæsiini myøs. Muistaakseni Sibbe nimeæ ei voi jæljittææ kauas historiaan. Sen alkuperæ on kuitenkin mielenkiintoinen…taidan mennæ katoliseen kirkkoon kyselemææn lisææ, ja yliopiston historianlaitokseen kun ne avaavat elokuussa.
Hej,
Tuo Laukko on voinut nimenä siirtyä molempiin suuntiin. Erämiehet ovat voineet viedä sen ylöspäin tai alas tullessaan merelle kalaan.
Mutta se on voinut siirtyä Kurkien mukana myös molempiin suuntiin. Kurjilla oli myös kivitalo keskiaikaisessa Turussa noin kolme ja puoli korttelia Turun tuomiokirkosta joen suunnassa merelle päin. Jöns Knuutinpoika Kurki on haudattu tuomiokirkkoon.
Hej,
Koeta saada herra Åbergilta selville mitä, mistä he ovat asiaa tutkineet. Ovatko he käyneet läpi historiaa ja miten tarkkaan, sotia, ristiretkiä/ryöstöretkiä/sotaretkiä. Tanskalaiset ovat hävittäneet Turkua ainakin kahdesti. Kiinnostaa tietää miten laajalti he ovat tietoa kaivaneet esille.
Jostain kummasta syystä Billen herrat tulivat juuri tänne entisen Ruotsin valtakunnan itäisempää osaan. Jos ovat tulleet sitä ennen, niin tällä oli vain joitakin heimoja. Kun he tilivat, niin mahdollisesti jopa jokun rouvakin ja lapset ovat tulleet mukana. Eivät kai ne miehet tänne yksin tulleet ilman perheitään?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Turku_1500-luvulla
Lue seuraava linkki tarkoin. Siinä puhutaan tanskalaisesta Tanskan tiedeseuran kirjalahjoituksesta Turun akatemialle. Kirjat ovat nykyään Helsingin yliopiston hallussa. Olisikohan näissä vanhoissa tiedeseuran lahjoittamissa kirjoissa jotain siihen aikaan ja sen ajan henkilöihin liittyvää tarkempaa tietoa?
http://www.finland.dk/public/default.aspx?nodeid=35939&contentlan=1&culture=fi-FI
Hej,
Lue alla olevat linkit.
Kuusistonlinna.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuusiston_linna
Turku
http://fi.wikipedia.org/wiki/Turku_1500-luvulla
Suomen ja Tanskan suhteet
http://www.finland.dk/public/default.aspx?nodeid=35939&contentlan=1&culture=fi-FI
ps. Kirjoitin näistä eilen, muuta viesti on kadonnut kuin tuhka tuuleen. Eilen mainitsin sen tiedekirjalanjoituksen, joka on tehty aikoinaan Turun akatemialle Turun palon jälkeen. Ne kirjat ovat nyt Helsingin yliopiston hallussa Helsingiisä otaksun.
Kadonnut? Luin sen eilen. Kiitos kaikista linkeistæ, kerææn ne talteen ja laitan ne kaikki yhteen paikkaan ja tærkeimmæt kæænnæn suomeksi kun on aikaa. Juuri nyt kirjoitan puhelimestani kuten æ ja ø paljastavat. Sain paljon apua ja uusia ideoita linkkiesi ansiosta. Minusta tuntuu ettæ alamme olla niin læhellæ Bille- ja Danske alkuperææ ettæ kihelmøi!
Hei olen saanut Odensen yliopistolta ihan uutta tietoa josta kirjoitan joko ennen lomaani tai sen jælkeen. Nyt alamme olla TOSI læhellæ totuuksia! Hirveæn jænnittævææ!
Hej,
Onko Billestä tietoja Ruotsissa? Entä Norjassa muitakin kuin se karkoitettu?
Kruunun arkisto?
Uppsalan tuomiokirkon arkisto?
Sotalaitos?
Mistäs saisit selvyyttä armeijan tai pikemminkin laivaston tekemisistä 1150-1650 väliltä? Pitääkö niitäkin kysyä joltain museolta, yliopistolta vai kuningattaren (kuninkaan) arkistoista, kruunun arkistoista? Puollustusvoimista tai miksi niitä Tanskassa kutsutaan, koska maa on Naton jäsen. Sotavoimien vanhat arkistot?
Tanskalainen versio ritarihuoneesta?
Aateliskalenterit…vanhat ja uudet.
Kauppalaivaston tiedot.
Hansan kauppiaat.
Entä eri killat?
Oikeuslaitos ja käräjät?
Tuomiokirjat siellä Tanskassa?
Munkki- ja nunnaluostarit, sekä niiden annaalit ja muu kirjallinen toiminta…kirkollinen ja ehkä on ollut myös maallista toimintaa sivussa.
Mikä on se linkki sille toiselle Bille sivulle, jota Bent Billekin on näemmä käyttänyt?
Kävin Bent Billen sivuilla katsomassa ja siellä oli tieto Preben Bille Brahen kotisivuista.
Klikkaus ei auttanut mitään. Sivu ilmoitti, että minulla ei ole oikeutta tai käyttöoikeutta sivuille.
Ovatko Preben Bille Brahen kotisivut vain tietylle käyttäjäryhmälle kohdistettu, eikä meillä olisi näin ollen sinne asiaa?
Saatko selville miten sinne voisi päästä tutustumaan ja onko se ylipäätään mahdollista?
Saisitko selville miten vanhoja asioita siellä olisi löydettävissä?
Miten olisi Tanskan kansalliskirjasto ja mitä sieltä voisi olla löydettävissä? Henkilöluetteloita?
Alkaa ideat pätkimään.
Ruotsista voisi kysyä Uppsalan tuomiokirkon arkistosta. Siellä voisi olla ristiretkiin, silloisen Itä-Ruotsin kirkon kehitykseen liittyviä asiakirjoja, sekä myös tanskalaisten tekemistä retkistä ja kilpailusta Ruotsin kanssa Viron alueen herruudesta.
Luulisi asioista jotain olevan tallella, elleivät ole palaneet tulipaloissa.
Siellä olisi jotain muutakin mitä minun pitäisi koettaa saada selville omasta Astren-suvusta, koska jäljet katoavat Suomessa kuin tuhka tuuleen samalla tavalla kuin Peder Danskenkin kohdalla. Yht´äkkiä tulee stoppi, eikä pääse eteenpäin muuutoin kuin lähtemällä todella vanhoihin arkistoihin. Toisaalta luulisi, että joku olisi siellä jo käynyt, mutta ehkäpä uudet silmät ja ajattelutapa voivat löytää jotain mikä on jäänyt aikaisemmin huomaamatta.
Totta. Nyt on paljon tekemistæ arkistoissa koko talveksi. Mulla on upeita uutisia Odensen yliopistolta, kirjoitan siitæ ja muista løydøistæ kun lomani on ohitse….ja sitæ se on pian.
Tarviiko ottaa nitroja?
Hehe ei ihan. XD
Ja lisää tulee.
Kun välillä pää lyö tyhjää, niin jostain tulee eteen tällaisia ihan muiden asioiden (sukuasioiden) tutkimisen yhteydessä. Jäljitän Roth-sukua ja tuo alla oleva linkki ohjaa sinut mielenkiintoisille sivuille. Linkistä pääsee eteenpäin todella mielenkiintoisiin sivuihin.
Siellä tuntuu olevan tavaraa ympäri maailmaa vaikka millä mitalla. Luultavasti samat asiat tulevat eteen muutakin kautta, kun osuu vain oikeat hakusanat kohdilleen. On tämä internet erikoinen kapistus, kun hakee jotain, niin saa mahdollisia lisätietoja ja vastauksia aivan muuhun kuin oli alunperin hakenut.
Linkeistä varmaan löytyy myös hakemani asia, kunhan saan kahlattua tuon määrän lävitse.
http://my.raex.com/~obsidian/baltic.html
Mitäs sanot näistä kirkonmiehistä Ginissä?
http://www.geni.com/projects/Finlands-pr%C3%A4ster-genom-tiderna-Suomen-papit-kautta-aikojen-Finnish-priests-of-all-time/11717
Oho…
Ei nyt sentään Ginissä, vaan Genissä ;-]].
Ei nyt sentis katajanmarjoja papeille….sano Huuuugo
Jokos se loma o loppu?
Uteliaat odottaa tietoja Odensen yliopistolta.
En ole unohtanut teitæ kaikkia. Olen nyt sairaslomalla joten saan laitettua infot tænne sivuille alkavalla viikolla.
Tuossa alla lisäääää….aatelista ja kuninkaista, sekä heidän yhteydestään toisiinsa….
Adelns framväxt i Danmark
Kategori: Samhällsstruktur och makt
I Danmark växte adelsståndet fram under slutet av 1100-talet eller i början av 1200-talet. I Sverige brukar man säga att adeln grundades i slutet av 1200-talet, när Magnus Ladulås var kung.
Hirden och ledungen blev herremän
Lön i form av jord
Samhällsutveckling drev på adelns utveckling
Gammal krigsorganisation förändrades
Lojalitet med kungen belönades med skattelättnader
Frälset stod nära kungen
Uppdelning av härader
Högadel och lågadel
Flera adliga släkter i Skåne
Ordet adel är ett tyskt låneord som betyder “härkomst” eller “börd”. Ordet adel började användas i Norden på 1400-talet. I Danmark, Norge och Sverige så kallades adelsståndet för frälse. Ordet frälse betyder egentligen “skattefrihet” och man brukar kalla de som slapp betala skatt för frälse.
Hirden och ledungen blev herremän
På tidig medeltid hade man dels ledungen med sina styresmän och dels hirden. Efterhand som armén utvecklades och blev mer och mer beroende av att vara hästburen så smälte hirden och ledungen samman till så kallade herremän. Herremännen kunde vara i tjänst hos kungen, någon biskop eller hos någon rik storman.
Lön i form av jord
Man fick inte lön i pengar utan fick istället ett jordområde, en så kallad förläning. De bestämde över ett visst landområde som kungens representant. Herremännen är ursprunget till den danska adeln.
Samhällsutveckling drev på adelns utveckling
Adelns framväxt i Danmark hänger ihop med samhällsutvecklingen i hela Europa. Stater började bildas och en mer modern armé krävdes. Samhället blev fredligare, det var viktigare att odla upp jorden än att kriga om vem som ägde den.
Gammal krigsorganisation förändrades
Den gamla krigsorganisationen var indelad i ledung och hird. Ledungen, skeppsflottan, leddes av styresmännen. Som styresman så representerade man även bönderna på de landsting som hölls.
Utöver ledungen med sina styresmän fanns även kungens hird. Hirden var de män som svurit kungen sin trohet, kungens soldater. Hirden var även en tidig form av kungligt hov och kunglig förvaltning när staterna började bildas.
På 1100-talet började man ta med sig hästar i ledungen. Hästar var dyra, både att köpa och att hålla med foder. Det var bara de rika storbönderna som hade råd att hålla sig med hästar. Det innebar att de vanliga fattiga bönderna inte längre behövde ställa upp i ledungen.
Lojalitet med kungen belönades med skattelättnader
De storbönder som hade råd att ha både stridshäst och fullständig rustning, och var villiga att strida för kungen i krig, slapp betala skatt för sina jordegendomar. De blev frälse. Bönderna skulle inte längre bygga och utrusta skepp, istället skulle de betala skatt till kungen. Bönderna betalade alltså skatt och herremännen bildade en modern armé som lovat kungen att ställa upp med häst och rustning när det krävdes. I fredstider så var herremännen de som samlade upp skatterna från bönderna. En del av skatten fick kungen och en del fick de behålla själva. På så sätt blev frälset rikare och mäktigare.
Frälset stod nära kungen
Frälset svor kungen personlig trohet, vilket innebar att de hade en speciell relation till kungen. Kungen litade på att frälset stöttade honom som kung, och frälset litade på att kungen fortsatte att ge dem privilegier som skattefrihet och jordegendomar. Danmark var nämligen inte ett arvrike utan ett valrike, det betyder att man valde vem man vill ha till kung.
Frälset fick en speciell ställning i samhället, de satt kanske med i riksrådet eller så fick de ett slottslän av kungen att förvalta.
Slottslänen var inte ärftliga i Danmark utan man fick dem under en viss tidsperiod, därefter tog kungen tillbaka dem. Länen var viktiga för kungen. Kungen kunde omöjligt ha full kontroll över hela sitt landområde. Istället utnämnde han länsherrar som skulle kontrollera ett visst landområde, till exempel Helsingborgs län som omfattade Luggude, Bjäre, Södra Åsbo, Norra Åsbo och Göinge härader.
Uppdelning av härader
På 1100-talet delade den danske kungen in landet i lagom stora härader. Ett härad är alltså ett landområde, lagom stort för en man att ha kontroll över utan större problem. Häraderna förvaltades av män i kungens tjänst. Häraderna var även juridiska områden där häradsinvånarna kunde diskutera gemensamma problem. Även kyrkans förvaltning följde häradsindelningen med en häradsprost i varje härad.
Högadel och lågadel
Redan tidigt delades adeln upp i högadel och lågadel. Högadeln var de som hade gott om pengar och vars makt ökade hela tiden med hjälp av väl valda giftermål, arv, köp och ämbetsinnehav. Lågadeln var mer som storbönder. De hade sin jord men inte speciellt mycket pengar.
Flera adliga släkter i Skåne
I Skåne fanns det på 1200-talet bland andra de adliga släkterna Galen, Krognos, Neb och Hak. På 1300-talet och 1400-talet var släkterna Due, Båd, Brahe, Laxmand, Sparre, Thott och Ulfstand de förnämsta. Släkten Ulfstand började bygga borgen Glimmingehus i sydöstra Skåne 1499. Många av dessa gamla släkter är sedan länge utdöda, men Glimmingehus står fortfarande kvar.
Litteratur
Skansjö, Sten. Skånes historia Lund 1997.
Scocozza, Benito (red.) Danmarkshistoriens hvem, hvad og hvornor 1996.
Tuossa alla noita sivulla toimivia linkkejä…
Hirden och ledungen blev herremän
Lön i form av jord
Samhällsutveckling drev på adelns utveckling
Gammal krigsorganisation förändrades
Lojalitet med kungen belönades med skattelättnader
Frälset stod nära kungen
Uppdelning av härader
Högadel och lågadel
Flera adliga släkter i Skåne
Kas tuossa arkeologiaa… arkkipiispa Bille.
Click to access arkeologiskutgravning.pdf
Entäs tuossa alla…
http://www.genealogi.net/
INRIKES PASS
Antal poster
GENVÄGAR
Logga in
Sök släktnamn
GF på Bokbörsen
GF på Facebook
Roots in Sweden?
GF-evenemang
http://www.genealogi.net/?s=Bille+Basse&submit=S%C3%B6k
Löytyi kaksi kirjaa tuolta Antikvariat Genealogica – Släktböcker m.m. http://www.genealogica.com/index_k8.htm
Katso alla…
Kirja 1. Hülphers, Abrah[am] Abr[ahams]son. Ättar-tal öfver den svenska slägten Wallwik, dess adelige grenar, och derifrån, igenom giftermål härstammande ätter, samt flere med den samma förbundne slägter, tillika med någre anmärkningar, som tjena til uplysning i genealogien. Utgifne i februarii månad 1765. Stockholm, Generalstabens Litografiska Anstalt, [1911]. 49, (1) s. + omsl. Grått styvt pappersband med handskriven titel (facsimil efter tryckoriginalet ?). Faksimiltryck i 50 numr. ex. Liten bit borta på rygghuvudet (ca 5×5 mm). #4479 Såld
Redogör för befryndade släkterna Bille, Chenon, Hof, Rudenschöld & Stiernwall.
Kirja 2. Tegen, Einar. Frälsejord i bondehand. Grassar och Björnomebönder. Norrtälje, Norrtelje Tidnings Boktryckeri AB, 1963. XIV, 583, (1) s., 4 kartbl., 9 tab. bl. Originalhalvklotband med dekorerat pärmpapper. David Hillerskog (namnteckning). #5660 Såld
Med tabeller över: Jan Petter Larssons i Björnome släkt, Släkten Grass (2 st), Tyrissönernas i Björnome släkt, Tunasläkten och Wallénarna, Brunnbergska släkten (2 st), Adliga ätten Grissbach, Hyflinge-släkten, Skensta-Spånga-Sista-släkten, Billerstena-släkten (2 st), Adliga ätten Rosencrantz av Granhammar, Släkten Bodin, Adliga ätten Sabel.
Hej,
Mitä herra Åberg kertoi DNA-tutkimuksesta, suorasta…isä- vaiko äiti-linjasta ja pitääkö tutkimus paikkansa? Onko suora isälinja edes mahdollinen 1300-luvulle asti? Onko se kuitenkin sekalinja?
Miten he ovat yhdistäneet Nilsin ja Pederin veljeksiksi? Mitä he ovat tutkineet jo, ettet kaiva suotta samoja asioita? Toivottavasti ei ole mikään fantasiasukupuu, koska niitä on riittämiin ja niitä saa kuulemani mukaan ostaa rahalla ja näyttävät komeilta.
Entä mitä Odensen yliopisto lähetti tietoja, joista tunnuit riemastuvan…hiukkasen?
Olisi kiva saada jo vastauksia, ettei tarvitse ryhtyä itse kaivamaan sieltäpäin asioita Bille- ja Bille-Basse-suvusta.
Alla on vanha sukututkija Sophia Brahe. Hän tutki myös Bille sukua.
Sophia Brahe
En av de främsta släktboksförfattarinnorna var Sophia Brahe, syster till Tycho Brahe. Hon skrev i början av 1600-talet en släktbok på över 900 sidor där hon beskriver släktförhållandena hos ätterna Brahe, Rud, Thott, Krognos, Bille, Ulfstand, Rönnow, Lunge och Galen. Här får vi detaljerade informationer om giftermål, barn och godsbildningar samt en hel del släktskvaller.
Hennes släktbok finns bevarad på Lunds Universitets bibliotek i original. Den är endast utgiven i utdrag av olika författare som forskat i medeltidens och renässansens adliga släktförhållanden.
När det gäller Sophia Brahes släktbok så har vi turen att hennes anteckningsböcker också till stora delar är bevarade. Vi kan här igenom följa hur hon byggt upp sin kunskap. Genom ett vittförgrenat kontaktnät utväxlade hon kunskap med andra släktboksförfattande adelsdamer. Hon gick igenom slottens arkiv och brevkistor i jakten på medeltida handlingar och gamla släktböcker.
Sophia Brahen kirja sukututkimuksesta alla ja kirja itse Sophiasta.
http://www.ts.skane.se/fakta/slaktbocker
Weibull, L. Sophia Brahe. Historisk Tidskrift för Skåneland. Andra bandet. Lund 1904-1908.
Sophia Brahe
Sophia Brahen alkuperäinen sukututkimuskirja on Lundin yliopiston kirjastossa. Sinne pääsee oheisen linkin kautta ja tekstissä on upotettuna linkki Lundin yliopiston kautta kirjaan.
http://www.ts.skane.se/fakta/slaktbocker
Hennes släktbok finns bevarad på Lunds Universitets bibliotek i original.
Sophia Brahen sukukirjan suora linkki Lundin yliopston sähköiseen kirjaan.
http://eds.b.ebscohost.com/eds/detail/detail?vid=1&sid=6bbd2e05-e0af-4c10-9906-73ecf1479671%40sessionmgr113&hid=109&bdata=JnNpdGU9ZWRzLWxpdmUmc2NvcGU9c2l0ZQ%3d%3d#db=cat01310a&AN=lovisa.002003392
Tuollainen tuli vastaan. Sivuilla on Billen vaakuna.
http://frubrahe.wordpress.com/tag/bille/
Tuli vastaan tuollainen, jossa puhutaan mm. Otto RUdista, joka poltti ja hävitti Turkua 1509. Siinä puhutaan myös vanhasta sukukirjasta ja mainitaan myös Bille-suku.
http://www.genealogia.fi/genos/3/3_38.htm
De la Gardien arkistossa näyttää olevan joitakin tietoja Billestä.
Click to access De_la_Gardieska_slaektarkiven_foerteckning.pdf